Polku: / Palvelut / Matkailu / Käyntikohteet / Museot / Eduskuntamuseo

Eduskuntamuseo Kauhajoella

Eduskunnankatu 5, 61800 Kauhajoki

Eduskuntamuseo on aikana sopimuksen mukaan.
Tiedustelut ja varaukset Kauhajoki-Oppaat, puh. 040 563 6601.

Pääsymaksu 2 €.
Myynnissä Eduskunta Kauhajoella kirjaa 12 €. Maksut käteisellä.

Juhlaistunto Eduskuntamuseolla 1.12.2014

Eduskunnan muistojuhla Kauhajoen koulukeskuksessa 1.12.2014
Tilaisuuteen osallistui Kauhajoen yläkoulun ja lukion sekä 2. asteen
oppilaitosten oppilaat, kansanedustajat, sotaveteraanit sekä muut
kutsuvieraat.

Nuorten eduskunta -sivut
- Eduskunta kauhajoella 75 vuotta sitten
- Esteri Koski-Lammin haastattelu syksyllä 2014
- Radio-ohjelma, Eduskunta pakoon Kauhajoelle (1969)
- Valokuvia

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

Eduskunta istui Kauhajoella talvisodan aikana 1.12.1939 - 12.2.1940

c59[1].jpg (12650 bytes)

Valokuvassa Istuntosali eduskuntaa varten järjestettynä.

Eduskunnan siirtyminen Kauhajoelle

Talvisodan syttyessä torstaina 30. marraskuuta 1939 joutui myös Helsinki pommitusten kohteeksi. Näissä poikkeuksellisissa oloissa pidettiin tärkeänä, että eduskunnan lainsäädäntötyö voisi jatkua. Sitä paitsi budjetti oli keskeneräinen ja uusia ratkaisuja oli tulossa tiheään. Pääkaupungista näytti tulevan kuitenkin rauhaton työskentelypaikka. Iltamyöhällä pitämässään istunnossa eduskunta päätti lähteä "tänä yönä asemalta klo 3 tarkemmin ilmoitettavaan paikkaan".

Ylimääräinen erikoisjuna saapui Kauhajoelle perjantaina 1. joulukuuta klo 14.30 sakeassa lumipyryssä. Jos lähtö Helsingistä oli kiireinen, ei vastaanottavassa pitäjässäkään ollut paljon aikaa järjestelyihin. Tieto eduskunnan lähestymisestä saatiin vain tuntia ennen junan saapumista asemalle.

Kotitalousopistolla ryhdyttiin valmistamaan tuloateriaa, yhteislyseolla lopetettiin opetus ja järjestettiin koulua eduskunnan työskentelypaikaksi. Parissa päivässä edustajat ja virkailijat majoitettiin ja asunto oli varattu myös myöhemmin saapuville. Turvatoimet käynnistettiin. Eduskunta sai tästä lakeuden kirkonkylästä kaipaamansa rauhallisen työskentelypaikan.

Työskentelystä täällä

Eduskunta kokoontui Kauhajoella ollessaan täysistuntoon 34 kertaa. Ensimmäinen istunto pidettiin 5.12.1939 ja viimeinen 12.2.1940. Istuntosalina toimi yhteislyseon toisessa kerroksessa oleva 8x14 metrin suuruinen juhlasali, joka nyt on sisustettu istuntosalimuseoksi. Tilanahtaus oli kova siitäkin huolimatta, että useimmiten huomattava osa edustajista oli estynyt osallistumasta eduskunnan toimintaan.

Samassa salissa pidettiin myös vuoden 1939 valtiopäivien päättäjäiset 31.1.1940 ja vuoden 1940 valtiopäivien avajaiset seuraavana päivänä. Näihin juhlallisuuksiin osallistui myös tasavallan presidentti Kyösti Kallio ja useita silloisia ministereitä.
Luokkahuoneet oli varattu eduskunnan kanslialle, konekirjoittajille, monistamolle sekä valiokuntien kokoushuoneiksi. Opettajainhuone toimi puhemiesneuvoston kokoushuoneena ja rehtorin huone oli puhemiehen huoneena. Yhdessä alakerran luokkahuoneessa toimi kahvila, jossa edustajat voivat viettää vapaa-aikojaan.

Eduskunnan puhemiehenä tuona vakavana aikana v.1939 valtiopäivillä toimi pormestari Väinö Hakkila, ensimmäisenä varapuhemiehenä maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski ja toisena varapuhemiehenä prof. Edwin Linkomies. Sihteerinä toimi E.H.I. Tammio.

eduskunta01 

EDUSKUNNAN JÄSENET 1939-1940

 

esite13[1].jpg (17275 bytes) Presidentin vaihdos vuonna 1937. Entinen presidentti P.E. Svinhufvud puhuu, vieressä uusi valtionpäämies Kyösti Kallio. Puhemiehen korokkeella lisäksi eduskunnan puhemies Väinö Hakkila ja sihteeri E.H.I. Tammio.

 

Istuntosalimuseon entistäminen

Kirkonkylän ala-asteen (Kauhajoen yhteislyseon entinen rakennus) korjaustyön aikana v. 1980 tuli esille istuntosalin säilyttäminen. Kunnanhallitus esitti vuoden 1982 alussa eduskunnalle, että istuntosali entistetään eduskunnan kustannuksella. Kunta sitoutui vastaamaan käyttökuluista. Kansliatoimikunta hyväksyi esityksen syksyllä 1982. Se myönsi määrärahan eduskunnan istuntosalina talvisodan aikana käytetyn voimistelusalin entisöintiin museoviraston valvonnassa eduskunnan talvisodan aikaiseksi istuntosaliksi. Kunta asetti työtä varten toimikunnan. Sen puheenjohtajana toimi maanviljelysneuvos Toivo Saloranta. Istuntosali kalustettiin ajankohdan mukaisilla kalusteilla. Salin yhteydessä on pieni huone. Sinne kerättiin eduskunnan toimintaa esittelevää aineistoa, joka kuvaa museon ajankohtaa mutta myös eduskuntaa yleensä.

Entistämisen yhteydessä haastateltiin useita henkilöitä; entisiä edustajia, virkailijoita ja paikkakuntalaisia. Haastattelut on kirjallisina esillä näyttelytilassa. Lisäksi ilmestyi kirja museoesitteeksi, joka kertoo eduskunnan Kauhajoen vaiheesta. Entistämisen tuloksena eduskuntasalimuseo valmistui joulukuun 1. päivänä 1984, jolloin oli tasan 45 vuotta eduskunnan tulosta Kauhajoelle.

b57[1].jpg (9320 bytes)

Istuntosalimuseon kalustoa ja esineistöä

Kalustuksesta osa on rakennettu uudelleen, osa on ollut koululaitoksen varastossa ja saatu sieltä, osa on hankittu muualta. Esineistöstä mainittakoon mm. eduskunnasta saatu laatikko, joka on ollut Kauhajoella äänestysmaljakkona. Pientavaroina salissa on pikakirjoittajien lehtiöt ja kynät, mustepullot ja -kynät, sinettilakkaa, ym. kansliaesineitä.

Näyttelytilassa on esillä mm. jäljennös eduskunnan istuntopaikan siirtoa koskevasta tasavallan presidentin allekirjoittamasta ja pääministerin varmentamasta päätöksestä. Kirjallisuudesta mainittakoon valtiopäiväasiakirjat 1939 ja 1940, Suomen eduskuntalaitoksen 12-osainen historiasarja. Lisäksi on diasarjana esitys eduskunnan toiminnasta.

esineistoa01  esineistoa02

esineistoa03  esineistoa04

Eduskunnan istuntopaikat

Yksikamarinen eduskunta on kokoontunut kahdella paikkakunnalla: Helsingissä ja Kauhajoella. Kokoontumistiloja on ollut kaikkiaan viisi: Palokunnantalo, Heimola, Eduskuntatalo ja Vallilan työväentalo Helsingissä sekä Kauhajoen yhteislyseo. Näistä työskentelytiloista on jäljellä kaksi paikkaa: Eduskuntatalo ja Kauhajoen istuntosali. Muut rakennukset on purettu.

 


 
1930 Yhteislyseolle valmistui Kannaksen Raivolasta tuoduista hirsistä rakennettu koulutalo.

 
Vanha yhteislyseo lisäsiipineen