Patsaat

Alla on luettelo Kauhajoella sijaitsevista patsaista.

Hukkuneiden muistomerkki
Kauhajoen Nummijärvellä, Salakarin ranta
23.5.1908 hukkui järveen 14 lasta ja yksi vanhus veneen
kaatuessa äkillisen tuulenpuuskan johdosta

Jumalan huoneet Kauhajoella
suunnitellu Antti Salmenlinna
muistokivi pääkirkon pihalla
kirkkojen muistokiven hankintavuosi on 1958

Jääkärien muistomerkki
muistomerkki Kauhajoen pääkirkon pohjoisen puoleisella sivulla
muistomerkin paljastustilaisuus oli 6.12.1981

Karjalaan jääneiden vainajien muistoksi
suunnitellut Kirsti Liimatainen
muistomerkki pääkirkon pihalla
mustagraniittisen muistomerkin ovat pystyttäneet Kauhajoen Karjalaiset v. 1955

Kauhajoen taistelun muistomerkki
Kauhajoki-Päntäne tien varrella Kauhajoen keskustassa
muistomerkki on pystytetty Kauhajoen taistelun muistoksi 1917, mutta se
yritettíin pystyttää jo 1908 " Muistoksi kaatuneille sankareille ".
Kauhajoen taistelu käytiin 10.8.1808.

Kauhajärven sankarihaudan muistomerkki
Kauhajärven sankarihaudalla
sankarihauta kätkee 9 viime sodissa kaatunutta.
Muistomerkin suunnitellut Matti Porkkala

Kokko-suvun muistomerkki
Kauhajoen maatalousoppilaitoksella, Kyntäjäntie 6, 61800 Kauhajoki

Kotirintaman sankareille
kirkkopuistossa
paljastettu 15.11.1998, kuvanveistäjä Reijo Paavilainen
sotien veteraanien pystyttämä patsas

Nummijärven sankarihaudan muistomerkki
Nummijärven sankarihaudalla
sankarihaudassa lepä 24 viime sodassa kaatunutta nummikyläistä.
Patsaan piirtänyt Matti Björklund ( Visanti)

Nummijärven taistelu 28.8.1808
Suomen sodan muistomerkki
Kauhajoen Nummijärvellä kylän keskustassa

Nummijärven taistelussa kaatuneiden muistomerkki
Nummijärven kylän keskustassa
muistomerkki on pystytetty 1938 Nummijärven taistelussa
1808 kaatuneiden muistolle.

Nälkävuosien 1867 - 68 uhreille
muistolaatta pääkirkon sakastin seinässä
muistolaatan on hankkinut Kauhajoki-Seura ja sen on suunnitellut Arvo Lusa

Parjakan taistelun muistomerkki
Parjakan nevan alueella Kauhajoki-Päntäne tien varella
muistomerkki pystytetty 29.7.1808 käydyn Parjakan taistelun
kunniaksi. Tässä taistelussa kaatui 46 miestä.

Piiparipaapan polokka - Eelis Panulan muistomerkki
musiikinharrastuksen muistomerkki
Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Jussi Koivusalo. Muistomerkki
on pystytetty kirjaston edustalle v.1992, jolloin tuli kuluneeksi 100 vuotta
musikaalimies Eelis Panulan syntymästä.

Pro Patria 1939 - 1944
suunnitellut Väinö Aaltonen
talvi- ja jatkosodan muistomerkki pääkirkon pihalla

Rakentajat
työn muistomerkki Sanssinmäellä
Muistomerkki on pystytetty 1969 ja sen on suunnitellut Heimo Virolainen

Samelinlakson taistelu 27.8.1808
Suomen sodan muistomerkki
Kauhajoen Heikkilänkylässä, Kauhajoki - Päntäne - tien varrella
joka on pystytetty 1938

Suomen sodan muistomerkki
Harjankylässä
paljastus 16.8.1998
harjankyläläiset pystyttäneet kunnioittaakseen kylänsä esi-isien työtä
muistomerkin kiven on etsinyt Pekka Yli-Harja. Kiveen liitetyn
laatan tekstin on laatinut Liisa Ruismäki

Talvi- ja jatkosotaan lähteneiden muistolle
muistomerkki Aninkoulun pihalla Kauhajoen keskustassa.
muistomerkin hankkivat kauhajokiset talvi- ja jatkosodan veteraanit

Tokerotien muistomerkki
Kauhajoen Aronkylässä Tokerotien varella Havusen talon pihapiirissä
paljastettu v. 1967. Patsaan on suunnitellut Matti Porkkala

Taustamuuri
suunnitellut Viljo Rewell
talvi- ja jatkosodan muistokivi pääkirkon pihalla

Vapaussodan muistomerkki
suunnitellut Pauli Aaltonen
muistomerkki isänmaan vapauden puolesta kaatuneille 1918 pääkirkon pihalla
patsas jalustoineen ja kivijalkoineen on harmaata graniittia

Vapaussodan rintamamiesten muistomerkki
pääkirkon viereisellä hautausmaa-alueella

Vapaussotaan lähteneiden muistokivi
Aronkylässä entisen suojeluskuntatalon edustalla
kiven pystyttämisestä huolehtivat vapaussodan- ja itsenäisyyden perinneyhdistyksen
kauhajokiset jäsenet.

Yrittäjä-kauha
Kauhajoen kaupungintalon edustalla
Kauhajoen yrittäjät ovat lahjoittaneet Yrittäjä-kauhan Kauhajoen kaupungille
v. 1977. Kauha painaa 1500 kg ja sen on valmistanut jurvalainen
Martti Kälviäinen