Kaavasanastoa

Ajantasa-asemakaava
Ajantasa-asemakaava on yhdistelmäkartta voimassa olevista asemakaavoista.


Asemakaava
Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten alueiden käyttö järjestetään. Yleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista siten, että asemakaavan perusratkaisu noudattaa yleiskaavaa. Asemakaavasta ilmenee, mitä kaavaan merkitylle alueelle saa rakentaa ja miten paljon. Usein kaava sisältää vielä yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamistavasta.

Asemakaavan muutoshakemus
Asemakaavan muutosta voi hakea kaupunginhallitukselle osoitetulla kirjeellä.


Kaava-asiakirjat
Kaavan laadintaan kuuluu seuraavia asiakirjoja:


Kaavakartta kaavamääräyksineen: Kaavakartta on karttamuotoinen esitys kaavasta eli suunnitellusta maankäytöstä. Kaavakartta ja kaavamääräykset muodostavat varsinaisen juridisen kaavan. Kaavakartoissa käytettävät merkinnät löydät täältä.


Kaavaselostus:  Kaavaselostus on kirjallinen asiakirja, jossa kerrotaan mm. kaavoitettavan alueen oloista, kaavan tavoitteista, kaavan vaikutuksista, suunnittelun eri vaiheista, osallistumisjärjestelyistä sekä kuvaillaan kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet. Kaavaselostuksen sisällöstä on määritelty laissa ja sen määritelty yleiskaavojen ja asemakaavojen osalta erikseen.
Yleiskaavan selostuksen sisältövaatimukset( Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §)
Asemakaavan selostuksen sisältövaatimukset (Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma:
Kaavoituksen alkaessa laaditaan jokaisesta kaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä esitetään, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Lisäksi siinä kuvataan suunnittelun kohde, kaavoituksen lähtökohdat ja suunnittelussa käsiteltävät keskeiset asiat sekä osalliset, joita suunnittelu koskee.
Vireillä olevien kaavojen sivuilta löydät joidenkin kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat.

Havainnollistavia karttoja ja kuvia sekä
esim. havainnepiirroksesta


Muuta aineistoa
Muut kaavoituksen yhteydessä käytettävät aineistot ovat inventointeja ja selvityksiä esim. lähtötietoja kaava-alueen luonto-oloista ja rakennuskannasta sekä vaikutusten arviointiin liittyviä selvityksiä.

 

Kaavaehdotus
Kaavaehdotus on viralliseen käsittelyyn (tekninen lautakunta, kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto) menevä kaava, joka on valmis hyväksyttäväksi.


Kaavaluonnos
Kaavaluonnos on kaavan valmisteluvaiheessa nähtäville asetettava kaava. Kaavaluonnos-vaiheessa voidaan nähtäville asettaa myös useita eri vaihtoehtoja.

Kaavamerkinnät
Kaavamerkintöihin voit tutustua ympäristöministeriön sivuilla.


Kaavamääräykset
Kaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan kaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä. Määräykset esitetään kirjallisessa muodossa kaavakartan yhteydessä.

Kaavoituskatsaus
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä.
Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä muut päätökset ja toimet, jotka vaikuttavat kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Viimeisin kaavoituskatsaus


Kerrosala
Kerrosala on yksi rakennuksen laajuutta kuvaava pinta-alakäsite. Tontin tai rakennuspaikan rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa. Sallittu kerrosala ilmoitetaan yleensä tehokkuuslukuna tai suoraan neliömetreinä (kerrosalaneliömetreinä). Kerrosala on kerrostasojen alojen summa ulkoseinien ulkopintojen mukaan laskettuna.


Kuulutus/ kuuluttaminen
Kaavan kuulutus / kuuluttaminen on ilmoitus Kauhajoen kunnallislehdessä kaavoituksen vireilletulosta, tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen (=laatimisvaiheen kuuleminen) sekä julkisesti nähtäville asettamisesta.


Laatimisvaiheen yhteistyö/ kuuleminen
Valmisteltaessa kaavaa tulee osallisille varata tilaisuus mielipiteen esittämiseen määräajassa suullisesti tai kirjallisesti asettamalla valmisteluaineisto nähtäville tai erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Yhteistyöstä ja kuulemismenettelystä tiedotetaan kunkin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla tavalla.


Maakuntakaava
Etelä-Pohjanmaan liitto laatii maakuntakaavoja. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 23.05.2005.
Maakuntakaavassa osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet sekä varataan alueet esimerkiksi seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille. Maakuntakaava on ohjeena kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL)
Kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki.


Maisematyölupa
Maisematyölupa vaaditaan maisemaa muuttavalta maanrakennustyöltä (kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen ja täyttäminen), puita kaadettaessa tai muun vastaavan työn ollessa kyseessä. Lupa tarvitaan asemakaava-alueella, yleiskaava-alueella (mikäli yleiskaavassa niin määrätään) sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asema- tai yleiskaavan laatimiseksi.


Mielipide
Osalliset ja muut kunnan jäsenet voivat esittää mielipiteensä vireillä ja valmisteltavana olevasta kaavasta sekä siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipide voi olla kirjallinen tai suullinen. Mielipide on vapaamuotoinen ja se on tarkoituksenmukaista perustella.
Suositeltavampia ovat kirjalliset mielipiteet, koska ne tulevat varmemmin päättäjien tietoon juuri sellaisina kuin ne on kirjoitettu. Suullisessa mielipiteessä ei välttämättä asiasisältö välity täsmälleen tarkoitetussa muodossa.


Muistutus
Muistutus on kunnan jäsenen tai osallisen julkisesti nähtäville asetetusta kaavasta esittämä mielipide. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan Kauhajoen kunnallislehdessä. Muistutus on oltava kirjallinen ja se on toimitettava kaupungille ennen nähtävillä oloajan päättymistä.


Nähtävillä olo
Nähtävillä olo tarkoittaa, että kaava (luonnos tai ehdotus) on julkisesti kaikkien nähtävissä ilmoitetussa paikassa (yleensä ympäristöosaston ilmoitustaululla), jossa siihen voi tutustua. Nähtävillä olon aikana kaavasta voi antaa palautetta (luonnosvaihe) sekä muistutuksia ja lausuntoja (ehdotusvaihe).
Kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana palautetta voi antaa sekä suullisesti että kirjallisesti.
Kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana muistutukset tulee tehdä kirjallisina. Kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin tekninen osasto laatii perustellut vastineet.


Osalliset
Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat.


Osayleiskaava
Osa-yleiskaava käsittää osan kaupungin alueesta ja on tavallisesti yleiskaavaa tarkempi. Osayleiskaavoja Kauhajoella on laadittu mm. Nummijärven, Säkkijärven ja Ikkeläjärven ranta-alueille.


Rakennuskaava
Rakennuskaava on maalaiskunnissa käytössä ollut kaavamuoto. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä vanhat rakennuskaavat tulivat voimaan asemakaavoina 1.1.2000.


Rakennuslupa
Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Lupa tarvitaan myös mittavampiin korjaus- ja muutostöihin.


Rakennusoikeus
Tontin tai rakennuspaikan rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa. Määrällinen rakennusoikeus on yleensä osoitettu sallittavana kerrosalana (esim. 200 k-m2) tai tehokkuuslukuna (esim. e=0.25).


Suunnittelutarvealue (MRL 16 ja 137 §)
Taaja-asutuskäsitteestä on uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä luovuttu ja sen tilalle on otettu käyttöön suunnittelutarvealueen käsite. Suunnittelutarpeen synnyttää nyt, vastaavasti kuin aiemmin taaja-asutus, myös yksittäinen merkittävä rakentaminen.
Rakennusjärjestyksessä tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa kunta voi laajentaa suunnittelutarve-aluetta ottamalla sen piiriin alueita, joilla tuleva yhdyskuntakehitys edellyttää suunnittelua tai joilla on erityisten ympäristöarvojen tai –haittojen vuoksi tarpeen suunnitella maankäyttöä.
Länsi-Suomen ympäristökeskuksella on valitusoikeus kaupungin suunnittelutarveasiassa tekemistä MRL 137 §:n mukaisista päätöksistä.


Suunnittelutarveratkaisu
Suunnittelutarvealueelle rakentamisessa on käytössä laajennettu rakennuslupaharkinta. Sen yhteydessä selvitetään mm. aiheuttaako rakentaminen haitallista yhdyskuntakehitystä.
Ratkaisussa kuullaan ympäristö- ja kaavoitusviranomaista. Länsi-Suomen ympäristökeskuksella on valitusoikeus kaupungin suunnittelutarveasiassa tekemistä MRL 137 §:n mukaisista päätöksistä.

Ranta-alueilla rakentamisessa on erilliset edellytykset (MRL 72 §).  Rantarakentamisessa luparatkaisun antaa Länsi-Suomen ympäristökeskus.Mikäli ranta-aluuella on voimassa yksityiskohtainen kaava (ranta-asemakaavaa tai asemakaavaa tai yksityiskohtainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa osoitetaan rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus ja rakennuspaikat) rakennusluvan myöntäminen kuuluu kaupungin toimivaltaan.


Tehokkuusluku
Tehokkuusluku (e) ilmaisee rakennusoikeuden kerrosalan ja tontin tai kerrosalan ja rakennuspaikan pinta-alan suhteena, josta kerrosala neliömetreinä voidaan laskea.

Tekninen lautakunta
Tekninen lautakunta valmistelee yleis- ja asemakaavat. Luottamusmiehet päättävät valmistelun pohjalta esimerkiksi hyväksytäänkö jokin kaava vai ei. Hyväksymiskäsittelyssä kaavat jatkavat seuraavaksi kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon.
Teknisen lautakunnan valitsee vaalikausittain Kauhajoen kaupunginvaltuusto.

 

Toimenpidelupa
Toimenpidelupa tarvitaan sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen. Vrt. rakennuslupa.


Vaikutusten arviointi
Kaavaa laadittaessa tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti selvittää kaavan vaikutukset mm. luontoon, maisemaan, kaupunkikuvaan, yhdyskuntarakenteeseen, talouteen sekä ihmisiin.


Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtioneuvosto voi asettaa erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Valtioneuvoston päätös koskien näitä tavoitteita on tehty 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee huomioida kaavoja laadittaessa. Merkittävin osa tavoitteista kohdistuu maakunta- ja yleiskaavoitukseen. Tavoitteet on ryhmitelty kuudeksi asiakokonaisuudeksi: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, 5) Helsingin seudun erityiskysymykset ja 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Lisää tietoa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista


Vastine
Vastine kaavoitusprosessissa tarkoittaa kaavoittajan antamaa vastausta tai perustelua tehdylle kaavaratkaisulle. Se annetaan kaavan luonnos- tai ehdotusvaiheessa tapauskohtaisesti kaavasta tehtyyn huomautukseen, lausuntoon, muistutukseen tai valitukseen.


Viranomaisneuvottelu
Viranomaisneuvottelu järjestetään kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kanssa valmisteltaessa yleis- ja asemakaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai joka muutoin on maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä. Neuvottelussa selvitetään kaavan laadintaan liittyvät valtakunnalliset, seudulliset ja muut keskeiset tavoitteet.
Viranomaisneuvottelu järjestetään kaavoitukseen ryhdyttäessä sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu.


Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)
Kaavaa laadittaessa selvitetään riittävässä määrin mm. kaavan ympäristövaikutukset. Myös muita vaikutuksia arvioidaan (ks. vaikutusten arviointi). Kaavan yhteydessä tehtävää arviointia kutsutaan usein nimellä kaava-YVA, ja sitä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki.
Tästä eroaa ns. hanke-YVA, jota säätelee YVA-laki. Hankkeita, joista tulee tehdä YVA-lain mukainen arviointimenettely, ovat mm. suuret tiet ja voimajohdot. Arvioinnista vastaa hankkeen toteuttaja. Kaupungit harvemmin joutuvat teettämään tällaisia YVA-lain mukaisia arviointeja.