Hämes-Havusen historiallinen tausta

Hämes-Havusen talonpoikaiskiinteistön historia liittyy Havusen suvun sekä Kauhajoen asuttamisen historiaan. Havusen suvun kauhajokinen kantaisä Tyni Hannunpoika tuli Kauhajoelle Hauholta vuonna 1627. Hän saapui pitkin Hämeen-Pohjankangasta kulkenutta Kyrönkankaan kesätietä, joka oli ensimmäinen Hämeestä ja Satakunnasta suomenkieliselle Etelä-Pohjanmaalle johtanut tieyhteys. Tätä tietä pitkin saapuivat monet muutkin Kauhajoen ensimmäiset asukkaat.

Tyni Hannunpoika rakensi kalamajan Kauhajoen rannalle n. 5 km nykyisestä kirkonkylästä etelään. Myöhemmin rakennettiin Hannunpojan ja hänen jälkeläistensä toimesta asuin- ja muita rakennuksia lähelle kalamajaa. Näissä rakennuksissa, jotka sijaitsivat runsaan sadan metrin etäisyydellä nykyisistä, pidettiin myös kestikievaria, minkä vuoksi Hämes-Havusesta on eräissä yhteyksissä käytetty nimitystä "Pohjanmaan portti".

Nykyisten, kunnostettujen rakennusten rakentaminen alkoi 1800-luvun alkupuolella. Päärakennuksen rakentaminen alkoi 1827. Tämän jälkeen rakennettiin kiinteistölle yhteensä lähes 20 asuin- ja talousrakennusta, joista osa on purettu tai tuhoutunut.

Rakennusten keskinäinen sijoittelu ja arkkitehtuuri edustavat tyypillistä talonpoikaista rakennuskulttuuria Etelä-Pohjanmaalla. Rakennusryhmä on harvoja eteläpohjalaisia taloja, jossa on säilynyt kaksi umpipihaa.Hämes-Havusen rakennukset palvelivat Havusen suvun jäseniä 1960-luvulle saakka, jolloin rakennukset jäivät asumattomiksi. Vuonna 1974 kunta osti Hämes-Havusen noin 1 ha:n kokoisen tontin ja sillä olevat rakennukset Havusen sukuun kuuluvalta Havuselan perikunnalta.