Tekninen lautakunta 2.11.2010
135 §
<2006-00156> Lausunto koulukeskuksen yläkoulun hankesuunnitelmasta
136 §
<2010-00481> Yhteismetsän perustaminen
137 §
<2010-00484> Yksityisteiden kunnossapitoavustusten käytön valvonta
138 §
<2003-00540> Aloite Kainaston vanhan koulurakennuksen siirtämisestä
Kauhajoen keskustaajamaan
139 §
<2010-00486> Maankäyttösopimusten periaatteiden ja hinnoittelun
hyväksyminen
140 §
<2008-00493> Vapo Oy:n suonvuokrasopimuksien jatkamisten sekä vuokrien
tarkistusten hyväksyminen
141 §
<2010-00480> Viranhaltijapäätökset
142 §
<2010-00480> Tiedotusasiat
143 §
<2010-00480>Toimintojen seuranta, raportit tekniselle lautakunnalle
135 §
<2006-00156> Lausunto koulukeskuksen yläkoulun hankesuunnitelmasta
Valmistelija / lisätiedot: suunnittelupäällikkö Kirsi Virtanen puh. 040 486 0012
sähköposti:etunimi.sukunimi@kauhajoki.fi
Kauhajoen Koulukeskuksen yläkoulun hankesuunnitelma koskee koulukeskuksen yläluokkien uudisrakennusta sekä K-osan peruskorjausta. Uudisrakennus korvaisi osan yhteiskoulurakennuksen nykyisistä tiloista ja tulisi sijoittumaan siten, että siitä olisi sisäiset yhteydet kaikkiin jäljelle jääviin rakennuksen osiin. Hankesuunnitelman mitoitusvuotena on käytetty vuotta 2016, jolloin 7-9 luokkien arvioitu oppilasmäärä on 452 oppilasta.
Koska koulu on yhtenäiskoulu, on sen toimintaa tarkasteltu kokonaisuutena ja tavoitteena on ollut, että koulu käyttää joustavasti sekä valmistuneen uudisrakennuksen, peruskorjattavien tai ennalleen jäävien yhteiskoulun osien että suunnitellun uudisrakennuksen tiloja.
Yläkoulu on osa Kauhajoen koulukeskuskokonaisuutta, jossa sijaitsevat myös Kauhajoen lukio ja aikuislinja, Suupohjan ammattioppilaitos sekä Kauhajoen kaupunginkirjasto ja Panula-opisto.
Koulukeskuksen alakoulun uudisrakennus on valmistumassa myös liikuntahallin osalta lähiviikkojen aikana. Koulurakennuksen suunnittelussa on ollut ydintavoitteena yhtenäisen perusopetuksen toteutusmalli, jossa silloisen Sanssin koulun, Aninkoulun ja yhteiskoulun hallinto ja toimintakulttuuri muuntuu toiminnallisesti yhdeksi perusopetuksen kouluksi. Entisen kolmen koulun toimintojen tarkastelu yhtenä kokonaisuutena tarkoittaa tilojen joustavaa ja tehokkaampaa käyttöä.
Hankeen toteutusvertailua on tehty peruskorjaushankkeen ja uudisrakennus-peruskorjaushankkeen välillä. Asiaa on arvioitu nelikenttäanalyysin avulla oppilaiden, talouden, rakenteiden ja toimivuuden sekä kehittymisen ja uudistumisen näkökulmista:
PERUSKORJAUS:
Oppilas:
+ Jotain tapahtuu silti: koulurakennus saadaan terveelliseksi ja turvalliseksi, kun se korjataan runkoa myöden samalla tavoin kuin nyt tehtävä D- ja osa C-osasta.
- Viihtyvyys ei parane niin paljon kuin uudisrakennuksessa ja se vaikuttaa mm. työskentelymotivaatioon.
- Rakennus on vanha käytäväkoulu, johon ei peruskorjauksella saada mitään toiminnallista lisäarvoa oppilaille. Silti sen korjaaminen on hyvin kallista.
Talous
+ Olemassa on jo yksi suunnitelma, jolloin suunnittelukustannuksia säästyy.
+ Energiatehokkuutta pystytään kasvattamaan, kun tehdään runkoon saakka pureutuva erittäin perusteellinen korjaus. Tällä on merkittävä vaikutus käyttötalouteen.
- Suunnitelma tarvitsee paljon lisätyötä, koska suunnitelmat on tehtävä ottaen huomioon C -j a D -osista ja jo avatusta alapohjasta saadut kokemukset.
- Korjauksella, jossa puretaan kaiken muun kuin rakennusrungon ja jossa joudutaan vahvistamaan ja korjailemaan runkoakin, ei todennäköisesti saavuta mainittavia kustannussäästöjä, koska rungon osuus koko rakennuksen hinnasta on erittäin pieni.
- Vanhan rungon säilyttämällä saatetaan joutua maksamaan peruskorjauksesta ainakin pitkällä tähtäimellä enemmän kuin uudisrakennuksesta, koska vanhan rungon määrittämät tilat eivät vastaa tämän päivän tai tulevaisuuden tarpeisiin ja tehottomat neliöt syövät investointikustannuksia sekä jatkuvasti käyttökustannuksia.
- rakennesuunnittelija näkee, että alapohjan käyttöikää saadaan c- ja peruskorjauksella jonkin pidennettyä, mutta ei voi taata, esim. 50 vuoden käyttöikää. (liite 5.)
Rakenteet ja toimivuus
- Vanhat rakenteet määrittelevät tiukasti tilojen reunaehdot eikä tiloja voida rakentaa niin tarkoituksenmukaisiksi kuin uudisrakennuksessa.
- Hajanaiset, erittäin vaikeasti valvottavat tilat. Lisäävät huolta ja stressiä sekä henkilökunnalle että oppilaille.
- Aikaisempien laajennusten laajalle levittäytyvän pinta-alan tuomat, jatkuvasti koetut toiminnalliset hankaluudet säilyvät erittäin mittavasta investoinnista huolimatta, jolloin voi kysyä saadaanko sijoitetulle investointipääomalle.
Kehittyminen ja uudistuminen
+ Koulurakennus saadaan terveelliseksi ja turvalliseksi, kun se korjataan runkoa myöden yhtä perusteellisesti kuin D-osa. Tämä korjaus mahdollistaa sen, että talossa voidaan käydä koulua. Reunaehto, tilat itsessään, kehittämistoimille ja toimintakulttuurin uudistumispyrkimyksille ovat siis olemassa, koska on tilat joissa voi työskennellä.
- Koulurakennus, jossa luokkatilojen välillä on käytävää ja sokkeloa niin paljon kuin yhteiskoulussa nykymuodossaan on, ei ole toiminnallisesti kehityskelpoinen. Rakennus on aikojen kuluessa laajentunut, nyt arvioiden, puolihallitsemattomasti kenenkään miettimättä tarkemmin, onko investointi käytäviin ollut tarkoituksenmukainen toiminnan kannalta. Korjaamalla rakennuksen nykymuodossaan, tuetaan edelleen tuota hallitsematonta kehitystä ja käytetään rahaa toisarvoiselle käytävästruktuurille eikä sille ensisijaiselle, toiminnan kehittämiselle.
UUDISRAKENNUS + PERUSKORJAUSTA:
Oppilas:
+ Tarkoituksenmukaiset, terveet, turvalliset ja valoisat tilat.
+ Innostava ja virikkeellinen oppimisympäristö, jossa oppilaiden tuotokset ja ”tekemisen meininki” korostuvat ja jossa koulu on eheä jatke alakoulua.
+ Opetustilat ja välineistö ovat toimivat ja nykyaikaiset.
+ Viihtyvyys lisääntyy huomattavasti valon lisääntyessä ja pimeiden käytävien poistuessa. Tällä on merkittävä vaikutus työmotivaatioon.
+ Käytäväkoulusta pääsemällä voidaan saada liikennetiloista luovan ajattelun ”pörinäpaikkoja” eli tiloja, joissa oppilaat voivat tehdä töitä, lukea, keskustella ja viettää yhdessä aikaa. Tämä kuuluu pajakouluideologiaan ja tukee sitä kautta koko kaupungin ja seudun hyvinvointia ja menestystä.
+ Yhteisöllisyys lisääntyy koulussa, koska tilat ovat kompaktimmat ja ne tarjoavat itsessään sellaisia kokoontumisen ja kohtaamisen, toisilta oppimisen paikkoja, joita luovuuteen kannustava oppimisympäristön tarjoaa tulevaisuudessa yhä enemmän.
- K-siiven tukkoisuus peruskorjauksen jälkeenkin ja siiven mahdolliset ”lisäyllätykset” vielä korjausvaiheessa. Rakenteiden kunto selvitetään esisuunnitteluvaiheessa vielä entistä tarkemmin.
Talous:
+ Energiatehokkuus saadaan vastaamaan tämän päivän vaatimuksia kaikin puolin. Uudisrakennuksessa on todennäköisesti vähemmän kylmäsiltoja.
+ Lopputuloksen laatu ja käyttökustannukset ovat helpommin arvioitavissa ja varmemmin saavutettavissa kuin edeten ongelmasta toiseen nykypäivän näkökulmasta katsoen jo alun perin huonosti rakennetun koulun peruskorjauksen kanssa.
+ Mahdollistaa sivistyspalveluverkkoratkaisujen eteenpäin viemisen.
+ Sijoitetulla pääomalla rakennetaan lisäarvoa myös toiminnalle, ei vain uudistuvan rakennuskannan myötä. Tällä on suuri merkitys käyttötalouden kannalta.
- Investointikustannus on tässä hetkessä hieman kalliimpi
Rakenteet ja toimivuus
+ Kun vanhan käytäväkoulun jäljelle jäävä osuus on mahdollisimman pieni ja uuden, luovaa oppimista tukevan ”pajakoulun” osuus mahdollisimman iso, saadaan sijoitetulla investointipääomalla paitsi nykyaikaiset, myös tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat tilat.
+ Luovuutta ja ”tekemisen meininkiä” tukevat tilat ovat muunto-joustavat.
+ Tilojen valvonta helpottuu huomattavasti, mikä lisää erittäin paljon oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuutta. Tällä on tärkeä merkitys työnteon kannalta.
Kehittyminen ja uudistuminen
+ Yhtenäisen perusopetuksen kehittäminen niin, että tiloista saadaan todellinen toiminnallinen jatkumo alakoulun kanssa.
+ Av-välineiden tehokkaampi hyödyntäminen opetuksessa: Koska tiloista tehdään monikäyttöisiä, palvelee myös tekniikka tehokkaammin erilaisia käyttötarkoituksia.
+ Kiinteistönomistajuuden näkökulmasta kiinteistökannan uusiutuminen on terveen kiinteistörakenteen merkki ja osa luonnollista prosessia.
+ Ympäristön, mm. hammashoitolan puoleisen parkkitilan kehittyminen ja kaupungissa kaivattavan vss-tilan kasvu.
+ Kaupungin tulevaisuuteen katsovan imagon kannalta on äärettömän merkittävä asia, että koko iso koulukompleksi pystyy toteuttamaan alakoulun hankesuunnitelmassa syntynyttä, innovatiivista ja ennennäkemätöntä kyläpajakoulu -ideologiaa. Uudisrakennuksessa sen toteutuminen onnistuu, peruskorjatussa käytäväkoulussa ei niinkään.
Oppilaitosrakennuksen perustusten, alapohjan ja kantavan rungon (pilarit, palkit, väli-pohjat, yläpohjat yms.) vertailuhinta on noin 10 % koko rakennuksen hinnasta (Haahtela, Talonrakennuksen kustannustieto 2010).
Kuva 6. Rakennuksen rungon osuus kustannuksista Haahtelan talonrakennuksen kustannus 2010 kirjan mukaan.
Jos vanhaa, ei arvorakennuksen, rakennusvirheistä ja runkoa joudutaan perusteellisesti korjaamaan ja jopa purkamaan ja uusimaan, jolloin korjausaste nousee reilusti yli sadan, ei korjaus ole tarkoituksenmukaista. Silloin rungon euromääräinen osuus suhteessa muuhun rakennukseen nousee korkeammaksi ja samalla se saattaa nostaa kustannuksia myös sitä kautta, että uusista tiloista ei saada yhtä tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia kuin niistä voitaisiin saada ilman vanhan rungon tiukkoja rajoitteita. (mm. runkosyvyys, käytävän paikka). Säästö näin pienessä osatekijässä on myös pieni ja saattaa kompensoitua jo pelkästään suunnittelun vaikeuksina nollaksi (jos koetetaan saada uudenlaisia tiloja tiukat rajat asettavan rungon sisälle) tai jopa kääntyä negatiiviseksi pitkällä tähtäimellä epätarkoituksenmukaisten tilojen käytettävyydessä ja tehottomuudessa.
Kallista, erityistiloja vaativaa rakennusta, ei ole järkevää rakentaa vanhan huonokuntoisen ja rakennusvirheisen rungon ympärille, ellei sillä ole suojeluarvoa tai sitten olla varmoja siitä, että tiukat reunaehdot asettava runko ei aiheuta edellä mainitun kaltaisia, pitkäaikaisiin kustannuksiin vaikuttavia haittatekijöitä. Muutaman prosentin säästö koko rakennuksen hinnasta ei ole strateginen pitkän tähtäimen ratkaisu kaupungin talouden, menestyksen ja hyvinvoinnin kannalta. Peruskorjauksen hinta olisi tämänhetkisen arvion mukaan 5,8 milj. € (alv 0 %). Lisäksi irtaimisto 0,8 milj. € (alv 0 %).
Vaihtoehtojen vertailussa on päädytty siihen, ettei B- ja C-osien peruskorjaus kannata, vaan tarkoituksenmukaisempaa on purkaa nämä pois ja rakentaa kokonaistaloudellisesti edullisempi uudisrakennus, vaikka se olisi tämän hetkisenä investointikustannusarviona hieman suurempi kuin peruskorjaus. Uudisrakennus + peruskorjausta -vaihtoehdon kustannusarvio on 7,05 milj € (alv 0 %), josta uudisrakennuksen osan on arvioitu olevan 5,5 milj. €. Lisäksi irtaimisto 0,8 milj. € (alv 0 %).
Uudisrakennukseen sijoitetulla investointipääomalla kaupunki kiinteistönomistajana saa uusittua kiinteistömassaansa, mikä on hyvä asia. Rakennuksen toiminnallisen arvioinnin näkökulmasta sekä teknisen arvioinnin näkökulmasta tämä hankesuunnitelma esittää rakennusosan B ja C-osan lopun purettavaksi ja korvattavaksi uudisrakennuksella, joka vastaa tulevaisuuden ja yhtenäiskoulun vaatimuksiin selkeästi paremmin kuin näiden osien peruskorjauksella voitaisiin koskaan saavuttaa.
Sivistyslautakunta saattaa käyttäjähallintokunnan edustajana hankkeen vireille. Tekninen lautakunta toimii asiantuntijalautakuntana, joka antaa lausunnon asiasta.
Esityslistan liitteet ja lisätiedot:
- Hankesuunnitelma, liite 1/Tekn.ltk 2.11.2010
Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan sivistyslautakunnalle, ettei sillä ole huomauttamista koulukeskuksen yläkoulun hankesuunnitelmasta.
Käsittely: Työpäällikkö Hannu Törrönen oli paikalla hyväksyttynä asiantuntija asian käsittelyn ajan ja esitteli hankesuunnitelmaa lautakunnalle.
Teknisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.
136 §
<2010-00481> Yhteismetsän perustaminen
Valmistelija / lisätiedot: Hannu Törrönen puh. 0400 260 367
etunimi.sukunimi@kauhajoki.fi
Kauhajoen kaupungin omistuksessa on metsäpinta-alaa yhteensä noin 2030 hehtaaria. Tästä noin 80 % on varsinaista talousmetsää, jota hoidetaan vuonna 2004 päätetyn (tekn. ltk 58 §) metsäsuunnitelman mukaisesti. Muu metsämaa on puistometsä, asuin- ja teollisuus tonttien metsämaana sekä erilaisina muina reuna- ja varantoalueina. Vuotuisena metsänhoitona kaupungin metsissä tehdään hakkuita, raivauksia sekä velvoite istutuksia. Viime vuosina on osallistuttu myös ojitushankkeisiin silloin kun on ollut kyseessä laajempi kokonaisuus yksityismetsänomistajien kanssa. Metsänhoidon yhteistyökumppanina kaupungilla on viime vuosina ollut sopimusperusteisesti Metsänhoitoyhdistys Lakeus ry. ( MHY)
Kaupungin hallinto-organisaatiossa on keskusteltu yhteismetsän perustamisesta paikkakunnalle ja kaupungin metsäomaisuuden osittaisesta siirrosta yhteismetsäosakkuudeksi. Yhteismetsän osakkaiksi tulisi näin ollen kaupungin omistuksen lisäksi yksityisiä metsänomistajia. Yhteismetsä kokoaisi yhteen pirstaloituneita metsäpalstoja, sekä toisi Kauhajoella metsää omistavien, muualla asuvien metsät suunnitelmallisen, hyvän metsänhoidon piiriin. Samalla yhteismetsä tarjoaisi työtä sekä toimeentuloa kerrannaisvaikutuksineen paikkakunnalle, sekä verotuloja.
Tavoitteeksi on keskusteluissa määritelty vähintään noin 1000 hehtaarin kokonaisuus, josta kaupungin osuus jäisi alle 400 hehtaarin, eli noin 25 % talousmetsien pinta-alasta.
Yhteismetsät ovat yksityismaita ja niillä ei ole julkisoikeudellista luonnetta tai velvoitteita. Yhteismetsätoimintaa säätelee yhteismetsälaki ja yhteismetsän hallintona on osakaskunta ja hoitokunta.
Yhteismetsästä saatavaa tuottoa verotetaan 26 % veroasteella ja yhteismetsäosakkaat voivat saada valtion kestävän metsätalouden rahoitustukea metsäparannukseen metsätalouden rahoituslain perusteella (Kemera) Tuki on metsänomistajalle verotonta. Yhteismetsän tulos maksetaan osakkaille heidän omistamiensa osuuksien suhteessa.
Tarvittaessa yhteismetsäosakkuuden voi myydä.
Yhteismetsän muodostamiseen ja siihen liittymiseen kuuluvat kiinteistötoimitukset maksaa valtio. Liitettävästä palstasta tehtävän arvion maksaa kukin maanomistaja itse.
Kaupungin osakkuus yhteismetsässä antaa tuloja verotuloina, mahdollisena Kemera tukena sekä puunmyynnin tuottona. Osakkuus yhteismetsässä vähentää kaupungin toimia ja hoitokuluja omassa omistuksessa ja hallinnassa olevan metsäpinta-alan pienentyessä.
Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle selvityksen tekemistä mahdollisesta yhteismetsän perustamisesta Kauhajoella muiden metsänomistajien kanssa.
Kaupungin osakkaaksi lähtemiselle on vähimmäisedellytys, että yhteismetsän kokonaispinta-ala on noin 1000 hehtaaria ja kaupunki voi osallistua enintään 40 %:n osuudella. Tavoitteena on myös saada mahdollisimman yhtenäinen metsäalue kokoon. Käytännön selvitystyötä oikeutetaan hoitamaan teknisen osaston talonrakennuksen vastuualue.
Käsittely:
Tekninen johtaja lisäsi päätösehdotukseen seuraavan lauseen:
Varsinainen päätös metsäomaisuuden liittämisestä perustettavaan yhteismetsään tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi, mikäli selvitystyö osoittaa hankkeen toteuttamiskelpoiseksi.
Käsittely: Työpäällikkö Hannu Törrönen oli paikalla hyväksyttynä asiantuntija asian käsittelyn ajan ja poistui asian käsittelyn jälkeen.
Teknisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.
137 §
<2010-00484> Yksityisteiden kunnossapitoavustusten käytön valvonta
Valmistelija / lisätiedot: kunnossapitopäällikkö Simo Yli-Halkola puh. 0400 867 112
etunimi.sukunimi@kauhajoki.fi
Avustettavia yksityisteitä on valvottu kunnossapitopäällikön suorittamilla vuotuisilla tietarkastuksilla, jotka kattavat noin 30 % yksityisteistä. Myöhemmin tekninen lautakunta on halunnut lautakunnan jäsenen mukaan tarkastuksiin. Kirjanpidon tarkastuksia on tehty ainoastaan pistokokein.
Kunnan avustamisen ehtona on mm., että vuosittain pidetään tiekunnan kokous. Tiekunnan kokouksessa on päätettävä yksityistielain 64:n § mukaisista asioista, kuten:
- tieyksikköjen ja kuljetusmaksujen määräämisestä ja muuttamisesta
- talousarvion vahvistamisesta seuraavaa varainhoitokautta varten
- tie- ja kuljetusmaksujen maksuunpanoluettelon vahvistamisesta
- tilitysten tarkastamisesta ja hyväksymisestä edelliseltä varainhoitokaudelta
Tiekunnat ovat velvollisia vaadittaessa antamaan tarvittavia tietoja tien pidosta ja tien liikenteestä.
Automaattinen avustusten maksu on johtanut siihen, että kokouksia ei välttämättä pidetä vaikka se avustusehtoihin kuuluukin. Täten myös tiekunnan toimihenkilöiden valinta ja toiminta on jäänyt monessa tiekunnassa retuperälle, tai se on jäänyt yhden henkilön hoidettavaksi.
Viime syksyn tietarkastuksien yhteydessä on aloitettu selvitys tiekuntien toiminnasta ja avustusten käytöstä vaatimalla kaikkia tarkastuksen kohteina olleita tiekuntia toimittamaan kopiot kaupungille viimeisen kokouksen pöytäkirjasta sekä tiedot tileistä ja kirjanpidosta maaliskuun loppuun mennessä. Uhkauksena on avustuksen maksatuksen jäädyttäminen tai lakkauttaminen. Tarkoituksena on myös käynnistää tiekuntien toiminta niissä tiekunnissa missä se ei toimi. Näin menetellen tulee tarkastukseen noin 3-4 vuoden välein jokainen avustusta saava tiekunta. Tällä saadaan kattava ja tarkka valvonta entiseen pistokokein suoritettavaan valvontaan nähden.
Tarkastuksen kohteina olivat vuonna 2009:
Ahtelan yksityistie, Haapamäen yksityistie, Hakonevantie, Harjamäentie, Harjuntie, Heinosentie, Hernesniementie, Jokimutkantie, Kaavatie, Kirjurintie, Koihnantie, Kotamäentie, Kuusistonraitti, Latomäentie, Levuntie, Mantilan tie, Mustasaarentie, Niementie, Nirvan-Harjun yksityistie, Nurmelan yksityistie, Ollilantie, Peltosenkuja, Pihlajamäentie, Pikkuhaudantie, Rytinevantie, Rytiperän välitie, Salomäentie, Vaskivuorentie, Viitamäen-Kiurun yksityistie sekä Virsuntie.
Tarkastuksen kohteena olleet tiekunnat ovat toimittaneet pyydetyt asiakirjat seuraavasti:
- Kopiot vuosikokouksen pöytäkirjasta ja kirjanpidosta ovat toimittaneet 15 tiekuntaa
- Tiekuntia, jotka eivät ole pitäneet vuosikokouksia, mutta ovat toimittaneet kopiot kirjanpidosta, on 6 tiekuntaa
- Tiekunnat, jotka ovat toimittaneet tiliotejäljennökset tiekunnan tilistä, on 3 tiekuntaa
- Tiekunnat, jotka eivät ole toimittaneet jäljennöksiä ollenkaan, on 6 tiekuntaa.
Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää, että tarkastuksia jatketaan edellä esitetyllä tavalla. Avustuksen maksaminen jäädytetään niiltä tiekunnilta, jotka eivät ole toimittaneet mitään pyydetyistä asiakirjoista. Niille jotka ovat toimittaneet vain tiliotteet, annetaan vuosi aikaa laittaa kirjanpito ja kokousasiat kuntoon. Muille maksetaan avustus normaalisti.
Teknisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.
138 §
<2003-00540> Aloite Kainaston vanhan koulurakennuksen siirtämisestä Kauhajoen keskustaajamaan
Valmistelija/lisätiedot tekninen johtaja Harri Virtanen, puh. 040 5515 754
etunimi.sukunimi@kauhajoki.fi
Kalevi Mattila on 22.10.2009 tehnyt aloitteen rakennussuojelulailla suojellun Kainaston vanhan koulurakennuksen siirtämisestä Kauhajoen keskustaajamaan tilalle Knuuttila RN:o 2:2212. Kainaston koulun suojelusta on KHO:n päätös 1169/1/06.
Kainaston koulun suojelu tuli vireille 14.4.1997 kun Länsi-Suomen ympäristökeskus määräsi sen saamansa purkuilmoituksen perusteella toimenpidekieltoon. Museovirasto lausui 25.3.1999 päivätyssä, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pyytämässä lausunnossa mm., että koululla on huomattavaa paikallista merkitystä osana Kauhajoen koulutoimen ja koulujen rakentamisen historiaa. Edelleen he lausunnossaan toteavat, että paikallisesti arvokkaana rakennustyyppinsä edustajana ja kylän merkkirakennuksena Kainaston koululla on merkitystä kansallisen kulttuuriperinnön näkökulmasta.
13.4.1999 Länsi-Suomen ympäristökeskus antoi päätöksen Kainaston vanhan koulurakennuksen suojelemisesta. Ympäristöministeriö hylkäsi 24.8.2000 Kauhajoen kaupungin päätöksestä tekemän valituksen. 12.3.2002 Korkein hallinto-oikeus puolestaan kumosi molemmat edellä mainitut suojelupäätökset ja palautti asian Ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi.
28.1.2005 Länsi-Suomen ympäristökeskus antamalla päätöksellä Kainaston koulu jälleen suojeltiin sekä sisätiloiltaan että julkisivuiltaan. Perusteluissa mainitaan mm., että rakennus edustaa aikansa tunnusomaista, tyyppipiirustuksiin tai niitä soveltaen toteutettua koulurakennusarkkitehtuuria. Lisäksi perusteluna on näkemys, jonka mukaan Kainaston vanha kansakoulurakennus lukeutuu kylän merkkirakennuksiin. Koska alueella ei ole rakennuskaavaa eikä rakennuskieltoa rakennuskaavan laatimisen vuoksi, rakennus päätettiin suojella rakennussuojelulain nojalla. Ympäristöministeriö vahvisti jälleen päätöksen, mutta lievensi suojelumääräyksiä koskemaan ainoastaan julkisivuja.
Kauhajoen kaupungin valitus päätöksen kumoamiseksi hylättiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa 4.7.2007.
Suojelupäätöksen jälkeen koulurakennus on ollut käyttämätön ja vailla lämmitystä.
Museovirasto on myöntänyt entistämisavustusta vuonna 2009 (korjaussuunnitelman laatiminen) ja vuonna 2010 (vesikatteen huoltomaalaus).
1.7.2010 on tullut voimaan uudistettu laki rakennusperinnön suojelemisesta. Lain 17 luvun: ”Välttämättömät kunnostustyöt" mukaan
”jos rakennuksen omistaja on laiminlyönyt säilyttämisen ja suojelun tarkoituksen edellyttämän hoidon ja kunnostuksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi velvoittaa hänet määräajassa ryhtymään tarpeellisiin toimiin rakennuksen kunnostamiseksi tai saattamiseksi ennalleen sakon uhalla tai uhalla, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teettää työn hänen kustannuksellaan. Toimenpiteistä johtuvat kustannukset maksetaan etukäteen valtion varoista, ja ne peritään valtiolle siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään. Jos joku on tämän lain tai siihen perustuvan kiellon tai määräyksen vastaisesti muuttanut tai siirtänyt rakennusta tai purkanut sen, sovelletaan vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään.
Esityslistan liitteet ja lisätiedot:
- laki rakennusperinnön suojelemisesta, lisätieto 1/Tekn.ltk 1.11.2010
Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää pyytää asiasta lausunnon Museovirastolta.
Teknisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.
139 §
<2010-00486> Maankäyttösopimusten periaatteiden ja hinnoittelun hyväksyminen
Valmistelija / lisätiedot: Tekninen johtaja Harri Virtanen, puh. 040 551 5754,
sähköposti; etunimi.sukunimi@kauhajoki.fi
Kaavoitusohjelmassa vuosille 2010 - 2014 on useita kaavahankkeita, joiden alueet ovat osaksi tai kokonaan yksityisomistuksessa.
Yksityiset hankkeet etenevät seuraavasti:
- Maanomistaja lähettää hakemuksen kaupunginhallitukselle kaavan muuttamisesta
- Kaupunginhallitus tekee päätöksen kaavanmuutoksen laatimisesta ja aikataulusta sekä kaavoitusperiaatteista
- Kaupunki valmistelee päätöstä kaavoitussopimuksesta
Maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n mukaan "Asemakaavan laatimisesta perittävä korvaus: Jos asemakaavan tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai -haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset".
Kauhajoen kaupungilla on ollut 1.1.2002 voimaan tullut euroiksi muutettu taksa asemakaavan muutoksesta perittävistä kustannuksista seuraavasti: Vähimmäispalkkio 500,00 euroa, jonka lisäksi on kultakin alkavalta 1000 k-m2:ltä peritty 166,70 euroa. Maksun periminen edellyttää maankäyttösopimuksen neuvottelua maanomistajan kanssa.
Teknisellä osastolla on laadittu maankäyttösopimusmalli, joka on esityslistan liitteenä.
Sopimusmallin 7 kohdan mukaan maanomistaja maksaa 1.500,00 euroa aloitusmaksua, kun kaavoitussopimus ja kiinteistökaupan esisopimus on lainvoimaisesti hyväksytty ja lisäksi korvauksen seuraavan taulukon mukaan:
erillispientalojen- ja maatilan talouskeskusten
korttelialueet AO ja AT 1,00 euroa/k-m2
muut asuntokorttelialueet esim. AP; AR; AK; AL 1,50 euroa/k-m2
teollisuuden korttelialueet esim. T, TY,TV 0,50 euroa/k-m2
liikerakennusten korttelialueet esim. KL; KM; KT; KTY 2,00 euroa/k-m2
Maankäyttösopimusmallin kohdassa 8 esitetään lisäksi perittäväksi kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuvista todellisista kustannuksista 25 %.
Esityslistan liitteet ja lisätiedot:
- Maankäyttösopimusmalli, liite 2/Tekn.ltk 2.11.2010.
Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää maankäyttösopimusmallin ja korvausperiaatteet kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Esitetään, että valtuusto valtuuttaa hallituksen hyväksymään maankäyttösopimukset.
Teknisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.
140 §
<2008-00493> Vapo Oy:n suonvuokrasopimuksien jatkamisten sekä vuokrien tarkistusten hyväksyminen
Valmistelija / lisätiedot: tekninen johtaja Harri Virtanen, puh 0400 551 5754
sähköposti: etunimi.sukunimi@kauhajoki.fi
Kauhajoen kaupungilta on vuokrattuna Vapo Oy:lle sopimuksilla, jotka ovat voimassa vuosiin 2012- 2015 suoalueita turvetuotantoa varten yhteensä vajaa 400 hehtaaria Viitalannevalta, Mustaisnevalta, Isonevalta ja Pallonevalta.
Vapon kanssa on neuvoteltu kokonaisvaltaisesti vuokrasopimusten jatkamisesta ja vuokrien tarkistuksista.
Vapo Oy on esittänyt, että yllä mainittuja suonvuokrasopimuksia jatketaan 20 vuodella ja vuokria tarkistetaan siten, että Vapo maksaisi kertakorvauksena varausmaksua 100 euroa/ha ja lisäksi vuosivuokraa 80 euroa/ha seuraavasti:
- Mustaisnevalla noin 81,20 ha tilasta Kirkkoharju RN.o 8:363, vuoden 2009 vuokra 1.202 euroa (+ alv 23 %), voimassa 31.12.1015
Vapo Oy:n esitys vuokrantarkistukseksi varausmaksu 8.120 euroa (+ alv 23 %) ja perusvuokra 6.496 euroa/vuosi (+ alv 23 %).
Lisäksi Vapo esittää, että Mustaisnevalla palstan itäreunalla 8,2 ha:n alue voitaisiin tehdä kosteikoksi ja osittain jäisi avovedelle. Tästä vuokran lisäksi kertakaikkinen vesittämiskorvaus 4200 euroa (+ alv 23 %).
- Viitalannevalla noin 13,8 ha alue tilasta Jorri RN:o 10:147, vuoden 2009 vuokra 207 euroa, (+ alv 23 %) voimassa 31.8.2012
Vapon esitys vuokrantarkistukseksi varausmaksu 1.380 euroa (+ alv 23 %) ja perusvuokra 1.104 euroa/vuosi (+ alv 23 %).
- Kattilasalonnevalla (Viitalannevan aluetta) noin 16,0 ha tilasta Kiiskilä RN:o 5:170, vuoden 2009 vuokra 237 euroa (+ alv 23 %), voimassa 31.8.2012
Vapon esitys vuokrantarkistukseksi varausmaksu 1.600 euroa (+ alv 23 %) ja perusvuokra 1.280 euroa/vuosi (+ alv 23 %).
- Kurikan rajalla, Isonevalla noin 3,82 ha alue tilasta Isoneva RN:o 1:270, vuoden 2009 vuokra 39 euroa (+ alv 23 %), voimassa 31.12.2019
Vapon esitys vuokrantarkistukseksi varausmaksu 382 euroa (+ alv 23 %) ja perusvuokra 305,60 euroa/vuosi (+ alv 23 %).
- Pallonevalla Vapo Oy:lle on ollut 28.2.2013 saakka voimassa oleva vuokrasopimus yhteensä noin 303,22 ha alue tilasta Palloneva RN:o 74:0. Vuokra-alueesta on Vapo Oy palauttanut 9.3.2009 (kh 23.2.2009 § 94) 22,3 ha:n alueen, joten Pallonevalla noin 280,92 ha alue tilasta Palloneva RN:o 74:0,vuoden 2009 vuokra 4.452,00euroa (+ alv 23 %), voimassa 28.2.2013
Vapon esitys vuokrantarkistukseksi varausmaksu 28.092,00 euroa (+ alv 23 %) ja perusvuokra 22.473,60 euroa/vuosi (+ alv 23 %).
Todetaan alkuperäisten sopimusten 10 § maa-alueiden palauttamisesta maanomistajille.
Esitetään sitä muutettavaksi siten, että kaupungilla on oikeus vuokra-aikana saada omaan käyttöön sellaiset aluekokonaisuudet, jotka vapautuvat turpeen tuotannosta.
Vapo on tehnyt myös ostotarjouksen kyseisistä turvetuotantoon vuokratuista alueista seuraavasti:
- Palloneva noin 280,92 ha 1.000,00 euroa/ha eli yhteensä 280.920,00 euroa
- Mustaisneva noin 81,20 h 1.300,00 euroa/ha eli yhteensä 105.560,00 euroa
- Viitalannevalla noin 13,8 ha 1.300,00 euroa/ha eli yhteensä 17.940,00 euroa
- Kattilasalonnevalla noin 16,0 ha 1.300,00 euroa/ha eli yhteensä 20.800 euroa
- Isonevalla noin 3,82 ha 1.300,00 euroa/ha eli yhteensä 4.966 euroa
Esityslistan liitteet ja lisätiedot:
-Alkuperäiset sopimukset ja sopimusten jatkot, liite 3/Tekn.ltk 2.11.2010
Teknisen johtajan ehdotus: Esitetään vuokrasopimusten jatkamiset ja vuokrantarkistukset sekä Mustaisnevalla palstan itäreunalla 8,2 ha:n alue muuttaminen kosteikoksi ja osittaiseksi avovedelle jääminen Vapo Oy:n esityksen mukaisesti kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi esitetään, että alkuperäisen sopimuksen kohtaa 10 muutetaan siten, että kaupungilla on oikeus vuokra-aikana saada omaan käyttöön sellaiset aluekokonaisuudet, jotka vapautuvat turpeen tuotannosta.
Käsittely:
Tekninen johtaja muutti ehdotustaan seuraavasti:
Teknisen johtajan ehdotus: Esitetään vuokrasopimusten jatkamiset ja vuokrantarkistukset sekä Mustaisnevalla palstan itäreunalla 8,2 ha:n alue muuttaminen kosteikoksi ja osittaiseksi avovedelle jääminen Vapo Oy:n esityksen mukaisesti kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
Vapo Oy ei tule käyttämään vuokra-aluetta viljelytarkoitukseen.
Lisäksi selvitetään, miten turvataan Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n turpeen saanti.
Teknisen lautakunnan päätös: Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.
141 §
<2010-00480> Viranhaltijapäätökset
Valmistelija / lisätiedot: osastosihteeri Maire Rajaharju puh. 040 7333 975
sähköposti:etunimi.sukunimi@kauhajoki.fi
Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta merkitsee tiedokseen seuraavat viranhaltijapäätökset:
Tekninen johtaja:
Hankinnat §:t 141-142
Kunnossapitopäällikkö:
Hankinnat §:t 6-7
Asuntosihteeri:
Asukasvalintojen hyväksyminen §:t 32
Teknisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelutta.
142 §
<2010-00480> Tiedotusasiat
Valmistelija / lisätiedot: osastosihteeri Maire Rajaharju puh. 040 7333 975
sähköposti:etunimi.sukunimi@kauhajoki.fi
Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta merkitsee tiedokseen seuraavat asiat:
Kauhajoen koulukeskus, laajennus ja D-osan peruskorjaus, työmaakokouspöytäkirja nro 15, 8.9.2010.
Kauhajoen yleisurheilukentän pinnoitteen korjaus, vastaanottotarkastuspöytäkirja 5.8.2010.
Teknisen lautakunnan päätös: Asiat merkittiin tiedoksi yksimielisesti keskustelutta.
143 §
<2010-00480> Toimintojen seuranta, raportit tekniselle lautakunnalle
Valmistelija / lisätiedot: osastosihteeri Maire Rajaharju puh. 040 7333 975
etunimi.sukunimi@kauhajoki.fi
Teknisen lautakunnan jäsenet, jotka ovat teknisen kaupungin edustajina yhteisöissä, esittävät ensimmäisessä mahdollisessa lautakunnan kokouksessa raportin. Yhteisöjen raportoinnissa keskitytään merkityksellisimpiin asioihin.
Raportoitavia asioita ei ollut.