Polku: / Palvelut / Nuoriso / Nuorisotalo Rä / Talon historia

Talon historiaa

Kauhajoen Nuorisoseura päätti vuonna 1897 rakennuttaa seurantalon ja kunnallisneuvos C. W. von Schantz lahjoitti Kastelmanssonin puiston tontin seuralle talon rakentamista varten. Seuraavana vuonna seurantalo vihittiin käyttöön ja se sai nimekseen Rientola.

Myöhemmin vuoden 1900 –luvun alussa seurantaloa alettiin vuokrata kunnallisiin tarkoituksiin mm. kuntakokousten pitoa varten.

Kauhajoen Nuorisoseura vietti kesällä 1913 Rientolan lopettajaisjuhlaa, jonka jälkeen aloitettiin talon laajennus. Vanha Rientola jäi päärungoksi uuteen Kunnallistaloon ja saman vuoden joulukuussa vietettiinkin sitten uuden kunnallistalon vihkiäisiä. Tässä talossa kunnanvirasto toimi 1950 –luvulle saakka, jonka jälkeen talossa oli mm. nimismiehen kanslia.

Talo saneerattiin uudestaan nuorisotaloksi v. 1975, jona se toimi noin viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen sen alakertaan muutti kirjasto. Yläkertaan jäi tilaa mm. partiolippukunnalle ja muulle kerhotoiminnalle.

Peruskorjaus nuorisotaloksi alkaa

Kauhajoen nuorisolautakunta teki syksyllä 1986 nuorisotalon huonetilaohjelman. Suunnitelmaa aloitettiin tekemään, kun tuli tieto uuden kirjastotalon rakentamisesta. Samaisena kesänä II nuorisosihteerinä Kauhajoella oli aloittanut Pirjo Holma nyk. Ala- Fossi, joka otti sydämenasiakseen nuorisotalon peruskorjaushankkeen.

Huonetilaohjelmaan kysyttiin tiedot nuorisojärjestöiltä ja muilta nuorten toimintaryhmiltä sekä yli sadalta lukiolaiselta. Lisäksi järjestettiin myös järjestöpalaverit. Huonetilaohjelmaan ehdotettiin, että toinen kerros rauhoitettaisiin kerho- ja kokoustilaksi ja alakerta olisi ns. avointen ovien toimintaa. Nuorisolautakunta hyväksyi huonetilaohjelman 29.4.1987.

Elokuussa 1987 kunnanhallitus lähetti kunnanvaltuuston hyväksymät nuorisotalon peruskorjausta koskevat suunnitelma-asiakirjat opetusministeriön ennakkotarkastusta varten. Allekirjoittajina olivat tuolloin kunnanjohtaja Jouko Virtanen ja vs. osastopäällikkö Irma Uitti.

Opetusministeriö teki päätöksen avustuksen myöntämisestä 6.6.1989, jossa se myönsi nuorisotyölain 15 §:n perusteella sadantuhannen (100 000) markan avustuksen nuorisotalon perusparantamisesta aiheutuviin perustamiskustannuksiin. Avustus oli käytettävä v 1990 loppuun mennessä.

Talon rakennustekniset työt aloitettiin purkutöillä kellarista syyskuussa 1989. Rakennuksen kerrosala on 924 m2 ja tilavuus 3 320 m3. Hankkeen kustannusarvio oli 3,9 milj. mk. Rakennustöiden valvojana oli kunnaninsinööri Sulo Kantojärvi ja työmaavalvojana toimi talonrakennusmestari Kari Männistö. Rakennussuunnittelusta vastasi toimistorakennus- mestari Saara Houtsonen, nyk. Vuorinen. Nuorisotalon LV-suunnittelu LVI-tekninen suunnittelu J Pyhälahti, sähkösuunnittelu Sähköinsinööritoimisto Aarne Ketola ja näyttämösuunnittelu Studio Jokilehto. Urakoitsijoita oli useita.

Nuorisotalon harjannostajaisia vietettiin 4.10.1990 teknisen lautakunnan puheenjohtajan Kalevi Mattilan kutsumana. Harjannostajaisten esiintyjinä olivat Kansantanssiryhmä Nurkkurit Ikkeläjärveltä ohjaajana Merja Ojala ja säestyksestä vastasivat Harri Ojala sekä Kai Savonniemi, Twilight-yhtye, Tanssiurheiluseura Casino ja nuorten kansanmusiikkiyhtye.

Vuoden 1990 lopulla saatiin peruskorjaus valmiiksi. Ihailtava oli Kauhajoella ainutlaatuinen upea missandra puusta tehty salin lattia ja valoisat huonetilat. Nuorisotalon vastaanotto- tarkastus pidettiin joulukuussa 1990 ja nuorisotalo avasi ovensa nuorisolle ja muille käyttäjäryhmille tammikuun 2001 alussa.

Nuorisotalo otettiin mielenkiinnolla ja innokkaasti vastaan ja kävijöitä olikin alusta lähtien heti todella runsaasti. Talosta tuli nuorisotalo Räimiskä nimikilpailun perusteella. Tätä nimeä aivan kaikki eivät hyväksyneet. Tuolloinen nuorisotalotoimikunta alkoi heti kehittämään ja ideoimaan talon toimintaa.