Sanssinkartanosta kulttuuritalo

Peruskorjaus

Sanssinkartanon päärakennus on rakennettu 1863. Rakentajana Axel Wilhelm von Schanz. Suku myi Knuuttilan tilan Kauhajoen kunnalle 1903. Tilan päärakennukset ovat toimineet vanhainkotina 80-luvun puoliväliin, jolloin uusi vanhainkoti valmistui. Nykyisin Sanssinkartano on suojeltu rakennuskaavalla.

Sanssinkartanon peruskorjaus aloitettiin 1991 ja sen suunnittelutyön on tehnyt rakennusmestari Saara Vuorinen ja arkkitehti Liisa Kasi.

Talon korjaukset on tehty entistävässä ja säilyttävässä mielessä. Rakennuksen korjauksen lähtökohtana on ollut rakennuksen oma historia ja rakennustekniikka. Korjaustyö aloitettiin perustusten oikaisulla ja korjauksilla.

Peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa järjestettiin Sanssinkartanolle Kauhajoen ammatti-instituutin vetämiä korjausrakennuskursseja yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Kurssien opettajina ovat toimineet rakennusmestari Matti Koskinen ja rakennusinsinööri Pentti Rinta-Rahko sekä valvojana työpäällikkö Unto Granholm.

Peruskorjauksen toinen vaihe tehtiin kunnan omana työnä. Vastaavana mestareina on ollut Kari Männistö ja työnjohtajana Jarmo Uimonen. LVI-suunnitelmat on tehnyt Kauhajoen lämpöhuolto, Heikki Vesala, Sähkösuunnitelmat on tehnyt Aarne Ketola ja urakoinut Aimo Saarenpää.


Puistoalue

Hoidettuna Sanssinkartanon puistoalue tulee palvelemaan niin kuntalaisia kuin ohikulkijoitakin virkistävänä keitaana keskellä taajamaa. Puistossa voidaan järjestää mm. ulkoilmakonsertteja. Puiston suunnitelmat on laatinut maisema-arkkitehti Christine Bonn.


Käyttö ja sisustus

Sanssinkartanon käyttöä ja sisustamista on ollut suunnittelemassa kunnan viranhaltijoista muodostettu työryhmä; Sanssin emäntä Taija Hakola, arkkitehti Liisa Kasi, piirtäjä Kaija Antila, rehtorit Markku Nurmi, Seppo Torpo, rakennusmestari Kari Männistö ja talouspäällikkö Pekka Laurila. Yhteistyössä on ollut mukana myös Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opistotekstiili OT2-luokan oppilaat.

Kaksikerroksisen rakennuksen I:ssä kerroksessa on eri kokoontumishuoneita yhteensä 9, lisäksi aulatilat, keittiö ja sos.tilat, kuistit. Lämmitettäviä neliöitä on yli 400. Ruokailijoille ja konserttitilaisuuksiin löytyy paikkoja 150. Yläkerta on jätetty tässä vaiheessa ullakkotilaksi.

Kartanon käyttötarkoituksiksi on suunniteltu perhejuhlat, erilaiset kulttuuri- ja edustustilaisuudet, konsertit ja taidenäyttelyt. Päätykuisti on sisustettu pienimuotoisten kaste- / vihkitilaisuuksien pitopaikaksi.

Sanssinkartanon alkuperäisiä huonekaluja on ollut vain hyvin vähän hankittavissa. Schanzin suvulta on ostettu kustavilainen sohva 1700-luvulta. Sohvan lisäksi kahden huoneen kookkaat astiakaapit lienevät talon alkuperäistä kalustusta. Astiakaapit on entisöity kunnan omana työnä. Astiakaappien sekä muiden kunnan tekemien entistämistöiden vastaavana on ollut kansalaisopiston teknistentöiden opettaja Arto Kallionpää.

Peruskorjauksen yhteydessä taloon muurattu kaakeliuuni on alkuperäinen. Uunin ovat konservoineet Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan alan yksikön Rakennuskonservointilinjan oppilaat. Konservointityöstä on laadittu myös kirjallinen raportti.

Suuri osa antiikkikalusteista ja taiteesta on hankittu maakunnan  antiikki- ja taideliikkeistä. Osa ruokailupöydistä ja -tuoleista ovat Koti- ja laitostalousoppilaitoksen entinen ruokasalin kalustoa 1920-luvulta. Kalusto on ollut ruokasalikäytössä mm. eduskunnan kokoontuessa Kauhajoella.

Vanhat valokuvat ovat peräisin lehtori Liisa Ruismäen ja kotiseutuneuvos Keijo Jaakolan kuva-arkistoista sekä Kauhajoen museolta. Kuvat esittävät itse rakennusta sekä vanhainkodin työntekijöitä ja asukkaita.

Sanssinkartanon peruskorjauksen ja kalustamisen sekä puistoalueen kunnostuksen kokonaiskustannukset ovat n. 4,1 mmk, johon valtio on osallistunut erilaisilla avustuksilla n. 0,6 mmk:lla.