Hyypänjokilaakson maisema-alueen perustamisselvityshanke

Hankkeen tarkoitus ja yhteistyötahot

 

Hankkeen aloitteentekijä, rahoittajat ja toteuttajat

Hyypän kyläseura ry päätti syksyllä 2005 käynnistää selvitystyön Hyypänjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen perustamiseksi. Kevään 2006 aikana selvitystyölle saatiin rahoittajiksi Ympäristöministeriö sekä Kauhajoen kaupunki. Elokuussa 2006 projektityöntekijä, maisema-arkkitehti Marketta Nummijärvi aloitti selvitystyön tekemisen. Maaliskuussa 2008 hankkeen ohjausryhmä hyväksyi käyttö- ja hoitosuunnitelman käsikirjoituksen, joka valmistui julkaisuksi lokakuussa 2008. Selvitys suunnitelmineen tehtiin tiiviissä yhteistyössä kyläläisten, hankeen ohjausryhmän ja muiden merkittävien intressitahojen kanssa.

Maaliskuussa 2008 Hyypän kyläseura ry päätti hakea ympäristöministeriöltä maisema-alueen perustamispäätöstä. Maisema-alue perustettiin juhlallisuuksin ympäristöministeriön päätöksellä 5.8.2009.

Tarkoituksena on vaalia maisemaa ja edistää elämisen edellytyksiä

Hankkeen tavoitteena oli perustaa Hyypänjokilaaksosta luonnonsuojelulainmukainen maisema-alue eli maisemanhoitoalue laakson maisema-arvojen säilyttämiseksi nykyisille ja tuleville sukupolville. Tarkoituksena on edistää kauniiden maisemien säilymistä sekä elinkeinojen ja hyvän elämän edellytyksiä Hyypässä – vaalittavana on maaseudun kulttuurimaisema eli ihmisen toiminnan jäljet maisemassa ja sukupolvia jatkuneen toiminnan jatkuvuus.

Hyypänjokilaakso on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi valtioneuvoston vuonna 1992 hyväksymässä valtakunnallisessa selvityksessä. Suomessa tällaisia alueita on 150 kappaletta, Vaasan läänissä 14. Lisäksi Hyypän alueella on monia ihmisen toimintaan vaikuttavia luontoarvoja kuten pohjavesialueita, lähteitä ja arvokkaiden eliölajien esiintymisalueita. Tällaisilla arvokkaiksi ja erityisiksi todetuilla alueilla maisema-arvoja edellytetään otettavan huomioon maisemaan vaikuttavassa toiminnassa ja esimerkiksi viranomaisten myöntämissä luvissa ja avustuksissa. Siksi maisema-aluehankkeen tarkoituksena oli myös määritellä yhdessä Hyypän asukkaiden ja viranomaistahojen kanssa Hyypänjokilaakson yhdessä vaalittavat erityispiirteet sekä hahmotella tavat niiden vaalimiseksi.

Selvitystyön tärkein lopputuote on käyttö- ja hoitosuunnitelma

Vaalittavien erityispiirteiden ja arvojen määritelmät sekä hoitosuunnitelma koottiin Hyypänjokilaakson käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi, joka vaaditaan luonnonsuojelulain mukaisen maisema-alueen statuksen hakemiseksi. Hoito- ja käyttösuunnitelma perustuu kyläläisten ja muiden intressitahojen vapaaehtoisuuteen. Suunnitelma laadittiin tiiviissä yhteistyössä siten, että se vastaa kyläläisten ja muiden intressitahojen odotuksia.

Kohdealueen rajaus

Hankkeen kohdealueen rajana on pohjoisessa Hämes-Havunen, josta raja kulkee viuhkamaisesti laakson suulle. Etelässä rajana on Kauhajärven pohjoispää. Kohdealueen raja näkyy julkaisussa sivulla KH-suunnitelma.

Hankkeen yhteistyö- ja ohjausryhmät

Hyypän kyläläiset olivat edustettuina kyläläisistä kootussa maisematyöryhmässä, jonka kanssa projektityöntekijä tapasi säännöllisesti n. kuukauden välein. Työryhmän kanssa suunniteltiin ja seurattiin hankeen etenemistä. Työryhmä oli tärkeä tietolähde kyläläisten toiveiden ja kylää koskevan tiedon välittäjänä. Työryhmä ohjasi osaltaan projektityöntekijän työtä toivottuun suuntaan.

Kyläläisistä muodostettuun maisematyöryhmään kuuluivat seuraavat hyyppäläiset:

Heikki Yli-Korhola
Asko Ojala
Risto Korhola
Väinö Luomapuro
Satu Rinta-Könnö
Markku Anttila
Pertti Kujanpää
Hannu Mäki-Pantti

Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat seuraavat kyläläiset, viranomaiset ja muiden yhteistyötahojen edustajat:

Marketta Nummijärvi, Projektityöntekijä, maisema-arkkitehti, marketta.nummijarvi@kauhajoki.fi
Asko Ojala, ohjausryhmän puheenjohtaja, viljelijä Hyypästä
Heikki Yli-Korhonen, Hyypän kyläseura ry
Kimmo Ylipeltola, Jopaki ry
Markku Anttila, Kauhajoen metsästysseuran Hyypän kyläosasto
Risto Korhola, Kauhajoen kalastusseura ry
Matti Ylikoski, Etu-Hyypän maa- ja kotitalousseura
Jouko Viertola, Kauhajärven maa- ja kotitalousseura
Eva Sund-Knuuttila, Länsi-Suomen ympäristökeskus (LSU), eva.sund-knuuttila@ymparisto.fi
Leena Rinkineva-Kantola LSU, leena.rinkineva@ymparisto.fi
Jouni Hongell, LSU, jouni.hongell@ymparisto.fiJ
Tapio Heikkilä, Ympäristöministeriö, tapio.heikkila@ymparisto.fi
Markus Alapassi, Ympäristöministeriö, markus.alapassi@ymparisto.fi
Matti Seppälä, Metsäkeskus, matti.seppala@metsakeskus.fi
Seppo Rinta-Hoiska, E-P:n liitto, seppo.rinta-hoiska@epliitto.fi
Päivi Koskela, MTK, paivi.koskela@reppu.net
Pekka Länsivierto, TE-keskus, pekka.lansivierto@te-keskus.fi
Markku Salmirinne, Metsänhoitoyhdistys Lakeus, markku.salmirinne@lakeus.mhy.fi
Harri Virtanen, Kauhajoen kaupunki, ympäristöosasto, harri.virtanen@kauhajoki.fi
Keijo Mäenpää, Kauhajoen kaupunki, rakennusvalvonta, keijo.maenpaa@kauhajoki.fi
Tuomo Varsamäki, Kauhajoen kaupunki, maatalouspalvelut, tuomo.varsamäki@kauhajoki.fi
Anne Ketola, Kauhajoen kaupunki, ympäristöosasto/maankäyttö, anne.ketola@kauhajoki.fi
Tuija Mikkonen Museoviraston asiantuntija, Vaasan aluetoimisto
(ei varsinaisesti ohjausryhmän jäsen) tuija.mikkonen@nba.fi
 

Hankkeen intressiryhmiä, joita on myös edustettuina edellisissä työ- ja ohjausryhmissä:

  • kylän elinkeinon harjoittajat, erityisesti maanviljelijät
  • asukkaat yleensä
  • maanomistajat
  • koululaiset, vanhusväestö, muut erityisryhmät
  • yhdistykset ja harrastusryhmät, joita seuraavassa
  • Adeliinat
  • Etu-Hyypän maa- ja kotitalousseura
  • Etu-Hyypän maaseutunaiset
  • Hyypän koulun vanhempainyhdistys
  • Hyypän kyläseura ry.
  • Hyypän maa- ja kotitalousseura
  • Hyypän metsästysseura
  • Hyypän Urheilijat
  • JoPaKi ry
  • Kauhajärven maa- ja kotitalousseura
  • Kauhajoen kalastusseura
  • Kiviluomankylän maa- ja kotitalousseura ry
  • kylän ulkopuoliset tahot, esim. viranomaistahot, metsänhoitoyhdistys, sähköyhtiöt, Tiehallinto
     

Hankkeen vaiheet

Päämäärää eli käyttö- ja hoitosuunnitelmaa kohti on edetty vaiheittain seuraavasti:

1. Laaditaan selvitys maisemasta, jossa kuvaillaan Hyypän luonnonolot, maiseman kehittymisen historia, yhdyskuntarakenne sekä kyläläisten arvostukset ja maiseman muutokseen kohdistuvat uhkakuvat
2. Selvityksen perusteella määritellään Hyypän maisemalliset erityispiirteet ja vaalittavat arvot
3. Kun erityispiirteistä ja arvoista on sovittu, laaditaan suunnitelma niiden vaalimiseksi
4. Lopuksi osoitetaan kuinka suunnitelmaa toteutetaan käytännössä

Selvitysvaiheessa kyläläisiltä kerättiin tietoa mm. arvostuksista ja tarpeista suunnittelun pohjaksi.

Suunnitteluvaiheessa laadittiin ehdotus käyttösuunnitelmasta edellisessä vaiheessa esille tulleiden asioiden pohjalta. Käyttösuunnitelman ehdotuksista keskusteltiin ja niitä muokattiin kyläläisten ja muiden intressiryhmien palautteen perusteella.

Lopuksi kyläläiset saivat päättää, haetaanko suunnitelman virallistamista ympäristöministeriössä eli maisema-aluestatusta vai ei. Kyläseura teki myönteisen päätöksensä maaliskuussa 2008 ja kaupunginhallitus tämän jälkeen omansa. Tämän jälkeen maisema-alueen perustamishakemus saatettiin vireille. Ympäristöministeriö teki päätöksen maisema-alueen perustamisesta 5.8.2009.

Aineisto ja tiedot joita käytettiin

Työn perustana on ollut aikaisemmin Hyypästä tehdyt inventoinnit, projektityöntekijän tekemät analyysit ja lisäinventoinnit, kyläläisten esittämät näkemykset ja muu yhteistyö, ohjausryhmän osoittamat näkemykset, projektityöntekijän tekemät elinkeinonharjoittajien ja muiden toimijoiden haastattelut, kirjallisuus ja vanhat kartat ja kuvat. Kauhajoen kaupungin hallussa olevat paikkatietoaineistot olivat perustana karttapohjaisille analyyseille.