Polku: / Palvelut / Matkailu / Käyntikohteet / Hyypänjokilaakso / Maisema-aluehanke / Hankkeen päiväkirja

Ilmoitustaulu

Tämä sivu toimi vuosina 2006-2008 Hyypän maisema-aluehankkeen ilmoitussivuna, jolla ilmoitettiin hankeeseen liittyvistä tapahtumista kuten kyläilloista ja muista kokoontumisista, mahdollisista talkoista ja tempauksista sekä  suunnitelmien esillepanosta. Lisäksi sivulla tiedotettiin tärkeimmistä edistysaskeleista hankkeen aikana. Päivitetty viimeksi 14.11.2008.

Kooste 6.3. ja 17.3.2007 pidetystä tiedotustilaisuuksista koskien maisemanhoidon tukimuotoja ja vanhojen rakennusten korjaamista.

Viimeisimmät ja tulevat tapahtumat

Hyypänjokilaakson käyttö- ja hoitosuunnitelma on valmistunut julkaisuksi Suomen ympäristö -julkaisusarjassa. Julkaisu jaetaan marraskuun 2008 aikana maanomistajille. Julkaisua voi ostaa 18€ hintaan Kauhajoen Info -kirjakaupasta (06-230 2300) ja Hyypän kyläseurasta (Heikki Yli-Korhonen 040-591 3028). Kirja on julkaistu myös sähköisenä ilmaisversiona ympäristöhallinnon verkkosivuilla www.ymparisto.fi/lsu/julkaisut (suora linkki esittelysivuun: www.ymparisto.fi

Maisema-aluepäätöshakemus on saatettu vireille 10.11.2008 Maanomistajille on lähetetty asiasta tiedote ja ohessa käyttö- ja hoitosuunnitelmajulkaisu. Maanomistajilla on mahdollisuus esittää mielipiteenilmaisuja maisema-alueen perustamisesta. Mahdolliset kannanotot tulee toimittaa kirjallisena 15.12.2008 mennessä ympäristöosastolle (Sari Kallio, PL500 61801 Kauhajoki), josta ne toimitetaan ympäristöministeriöön hakuprosessissa huomioitavaksi. Päätöskäsittely lausuntokierroksineen kestää noin puoli vuotta. Päätös saataisiin siten arviolta aikaisintaan vuoden 2009 keväällä.

Ympäristöministeriöön lähetetty maisema-aluepäätöshakemus on luettavissa klikkaamalla sinistä tekstiä.

Hyypän kyläseura ry perusti 11.11.2008 alaisuuteensa maisemanhoitokunnan jatkamaan maisemahankkeen työtä. Maisemanhoitokunnan tarkoitus on edistää käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitettyjen jatkohankkeiden ja maisemanhoidon periaatteiden toteutumista.

Kyläläisten maisematyöryhmä kokoontuu ennen hakuprosessia vain, jos uutta tarvetta tulee esille. Työryhmän jäseniin voi ottaa yhteyttä viestin viemiseksi hankevetäjälle, nimet löytyvät sivulta "Hankkeen tarkoitus ja yhteistyötahot".

Mitä uutta on tapahtunut viimeksi ja mitä on suunnitteilla

Elokuu 2006

Projektityöntekijä aloitti työnsä elokuun alussa. Elokuun aikana on kerätty tarvittavaa lähtöaineistoa ja tutustuttu siihen, suunniteltu hankkeen sisältöä, toteutustapoja ja hahmoteltu lopputuotteita eli päämääriä. Valmista lähtöaineistoa on hyvin tarjolla, sillä Hyypästä on tehty mm. perusteelliset luonto-ja rakennusinventoinnit sekä useita suojavyöhyke- tai maisemanhoitosuunnitelmia osa-alueille. Lähtöaineiston runsaus edistää työn alkuunpanoa.

Kyläläisten maisematyöryhmän ja hankkeen ohjausryhmän kanssa pidettiin perusteelliset kokoukset, joissa sovittiin mm. työn sisällöstä, hankealueen rajauksesta, tiedotuksesta ja yhteistyötavoista. Kokouksissa tahot myös toivat esille hankeeseen kohdistuvia odotuksiansa, jotka ovat tärkeä lähtökohta työn sisällölle.

Syyskuu 2006

Syyskuun alussa hanketyössä on painottunut tiedottaminen. Hankkeelle avattiin verkkosivut, joilla tiedotetaan työn sisällöstä, etenemisestä ja tapahtumista. Sähköpostiryhmät perustettiin uutiskirjeiden jakamiseksi kiinnostuneille. Sähköpostiryhmään voi liittyä lähettämällä ilmottautumisviestin projektityöntekijälle. Lehdistölle lähetettiin tiedote hankeen alkamisesta. Ilkka, Pohjalainen ja Kauhajoen kunnallislehti huomiovat tiedotteen julkaisemalla hankkeesta kertovat artikkelit. Hyypässä toimiville yhdistyksille ja Hyypän karjatilallisille lähetettiin tiedotteet ja kyselykaavakkeet. Karjatilallisia on myös lähestytty puhelinsoitoin. Lisäksi Yleisradion Pohjanmaan uutiset haastatteli projektityöntekijää ja kyläyhdistyksen puheenjohtajaa.

Yhteydenotoissa karjankasvattajiin on tullut esiin maisemanhoidon kannalta lupaavia tarpeita. Lisälaidunmaan tarve on olemassa, ja laidunmaiksi sopisi myös viljelyyn huonosti sopivat ja metsäiset alueet. Laiduntarpeen tyydyttyminen maisemanhoitokohteiden avulla olisi tavoitteiden täyttymys hankkeen näkökulmasta; sekä maisemanhoito, elinkeinot että maanomistajat hyötyisivät uusien laidunten perustamisesta.

Maanantaina 25.9. järjestettiin Kauhajärven Tapiolassa kyläilta, jossa kauhajärviset saivat päättää osallistumisestaan hankkeeseen. Aluksi projektityöntekijä kertoi hankkeesta ja siihen liittymisen perusteista. Lopuksi paikallaolijat saivat äänestää liittymisen puolesta tai sitä vastaan. Illan keskusteluosuudessa kyläläiset käyttivät useita puheenvuoroja, joissa maisemanhoidon teemoiksi nousivat kylän pitäminen vetovoimaisena ja siten väestön vähenemisen ehkäisy, joen kunto, tiehanke, pihapiirit, rakennuskanta ja metsät. Äänestyksessä hankkeeseen mukaan lähtemisen puolesta oli 15 ja vastaan ei yhtään kuulijoista. Yksi "äänesti tyhjää". Kauhajärven pohjoisosat siis liitetään hankkeeseen mukaan. Hankealueen rajoja hahmotetaan Hyypän eteläpäässä tämän äänestystuloksen perusteella.

Syyskuun aikana projektityöntekijä on lisäksi mm. tehnyt maasto- ja kuvauskäyntejä Hyypässä ja aloittanut karjatilallisten haastattelut heidän elinkeinon harjoittamiseen kohdistuvista toiveista ja tarpeistaan.

Lokakuu 2006

Torstaina 19.10. klo 19 alkaen pidettiin ensimmäinen kyläkokous Hyypän majalla. Osallistujia oli 52. Kyläillassa keskusteltiin hankkeesta ja siihen kohdistuvista odotuksista. Nummijärvi esitteli hankkeen taustat ja esille tulleita maisemanhoidon tarpeita ja mahdollisuuksia. Lopuksi keskusteltiin maiseman uhista ja maisemanhoidosta. Tiivistelmä käydystä keskustelusta löytyy sivulta "Vaikuttaminen".

Lokakuun alkupuolella on työssä edelleen korostunut tiedotus ja tiedon hankinta. Maanviljelijöille, yrittäjille ja kotitalouksille lähetettiin tiedotteet ja viljelijöille ja yrityksille lisäksi kyselykaavakkeet. Kyselyiden avulla selvitetään mm. alueen elinkeinojen toimintaedellytyksiä, menestystekijöitä ja toiveita hankkeen suhteen. Kyselyiden tuloksia esitellään sivuilla "Arvot ja uhat", "Osallisten odotuksia" ja "Maisemanhoito". Karjankasvattajien puhelinhaastatteluja ja maastokäyntejä on jatkettu kuun alussa. Paikkatietoaineistoa on täydennetty. Lisäksi on laadittu vuoden 2007 rahoitushakemus ja valmisteltu kyläiltaa.

Maisemaselvityksen, kyläkokouksessa ja mahdollisissa yhdistysten kokouksissa käytyjen keskustelujen sekä ohjausryhmien palautteen perusteella Hyypän erityispiirteet ja maisema-arvot kirjataan käyttö- ja hoitosuunnitelmaan maisemanhoidon lähtökohtina. Lokakuun aikana projektityöntekijä aloitti hoito- ja käyttösuunnitelman maisemaselvitysosan kirjoittamisen.

Marraskuu 2006

Hyypän kyläseura ry:n syyskokous pidettiin Hyypän majalla 1.11. Projektityöntekijä oli paikalla kokouksessa kertomassa hankkeen kuulumiset. Esiin nousi mm. kysymys kuinka saada tietoa vanhojen rakennusten aikaisemmasta ulkoasusta. Ks. vastaus sivulta "Vaikuttaminen".

Marras-joulukuun aikana työstetään käyttö- ja hoitosuunnitelmaa. Ensimmäinen luonnos on tarkoitus saada mm. kylän yhdistysten kautta keskustelun alaiseksi vuoden loppuun mennessä. Kyläläisten maisematyöryhmä kokoontui 23.11. Kokouksessa käytiin läpi ja hyväksyttiin käyttö- ja hoitosuunnitelman sisällön luonnos. Marraskuun lopussa pidetään kokous myös hankkeen ohjausryhmän kanssa.

Kuun alussa projektityöntekijä on työstänyt käyttö- ja hoitosuunnitelmaa, purkanut kohderyhmäkyselyjen (yrittäjät ym.) tuloksia ja tutkinut vanhoja karttoja Hyypästä. Kartoista näkyy mm. talot, torpat, tiet ja myllyt eri aikakausina. Karttoja on ollut käytössä vuosilta 1709, 1799, 1856, 1920, 1933 ja 1938. Vuonna 1933 painettuun karttaan on lisäksi merkitty niityt, pellot, rahkasuot, korvet, metsät ja metsäsaarekkeet. Tämän kartan perusteella voi hyvin muodostaa käsitystä Hyypän maisemasta tuohon aikaan. Vertaamalla nykytilannetta ja vuoden 1933 tilannetta digitaalisesti päällekäin aseteltujen karttojen avulla voidaan tarkastella muutoksia maisemassa. Projektityöntekijä on myös kartoittanut pusikoituneita paikkoja ilmakuvien avulla. Kahden karjankasvattajan kanssa on pidetty tapaamiset laidunten määrän kasvattamisesta.

Joulukuu 2006

Joulukuun aikana käyttö- ja hoitosuunnitelma on valmistunut ensimmäiseen luonnosvaiheeseen. Luonnos sisältää maisemaselvityksen, arvojen määritelmän, hoidon tavoitteet ja hoitosuositukset tekstimuotoisena sekä näihin liittyviä analyysi- ja suunnitelmakarttoja. Suunnitelma täydentyy hankkeen edetessä sisältöä tarkentavilla kuvilla ja kaavioilla. Suunnitelmaluonnos on myös laitettu esille näille internetsivuille (ks. sivu KH-SUUNNITELMA), ja kyläläiset voivat arvioida sen sisältöä alkuvuoden aikana esimerkiksi yhdistysten kokouksissa tai suoraan yhteyshenkilöille (ks. sivu Yhteystiedot).

Kyläläisten maisematyöryhmä kokoontui 11.12.

Joulukuun aikana on myös hankittu viimeisiä hyödyllisiä aineistoja kuten tuore ja vuodelta 1947 peräisin olevat ilmavalokuvat Hyypästä sekä maanomistajien tiedot tiedotteiden lähettämistä varten.

Tammikuu 2007

Tiedote käyttö- ja hoitosuunnitelmasta lähetettiin Hyypän asukkaille. Tiedote sisälsi myös karttamuotoisen luonnoksen käyttö- ja hoitosuunnitelmasta.

Järjestyksessä toinen kaikille kyläläisille tarkoitettu kyläilta eli hankkeen tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestettiin 8.1.2007 Hyypän majalla. Paikalla oli reilu 80 henkilöä. Nummijärvi esitteli käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnoksen sisällön, ja sisällöstä keskusteltiin esityksen jälkeen (ks. kommentit sivu Vaikuttaminen). Suunnitelmaluonnos on toimitettu kylän yhdistyksiin kommentoitavaksi, ja se on nähtävillä myös Kauhajoen pääkirjastossa, kirjastoautossa kaupungintalon ympäristöosastolla sekä näillä internetsivuilla (ks. sivu KH-suunnitelma). Käyttö – ja hoitosuunnitelman yksityiskohdat muotoutuvat kommenttikierrosten jälkeen ja niitä käsitellään tulevissa kyläilloissa.

Alkuvuoden aikana käyttö- ja hoitosuunnitelman ensimmäinen luonnos on puitavana kylän yhdistyksissä. Suunnitelman jatkotyöstäminen tapahtuu kesän aikana saadun palautteen perusteella. Alkuvuoden aikana pidetään myös tiedotustilaisuudet maatalouden erityistuista sekä vanhojen rakennusten korjaamisesta ja korjausavustuksista. Projektityöntekijä on vuoden alkukuukaudet äitiyslomalla.

2. Kyläilta 8.1.2007 Hyypän Majalla

Järjestyksessä toinen kaikille kyläläisille tarkoitettu kyläilta eli hankkeen tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestettiin 8.1.2007 Hyypän majalla. Paikalla oli reilu 80 henkilöä. Nummijärvi esitteli käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnoksen sisällön, ja sisällöstä keskusteltiin esityksen jälkeen. Suunnitelmaluonnos on toimitettu kylän yhdistyksiin kommentoitavaksi, ja se on nähtävillä myös Kauhajoen pääkirjastossa, kirjastoautossa kaupungintalon ympäristöosastolla sekä näillä internetsivuilla (ks. sivu KH-suunnitelma). Käyttö – ja hoitosuunnitelman yksityiskohdat muotoutuvat kommenttikierrosten jälkeen ja niitä käsitellään tulevissa kyläilloissa.

Kyläillan alussa kysyttiin kuinka moni paikalla olleista oli saanut tiedotteen ja lukenut sen. Kädennosto ilmoituksen perusteella n. 97% paikalla olleista oli saanut tiedotteen ja näistä 99% oli sen myös lukenut. Niille, jotka eivät olleet tiedotetta saaneet jaettiin kopio tilaisuuden alussa.

Seuraavassa kyläläisten kyläillassa esittämiä kommentteja:

  • Hyypän pihoilla kasvavia vanhoja puutarhakasveja pitäisi säilyttää ja luetteloida.
  • Erään kuulijan mielestä rakentaminen pitäisi sallia koko maantien varrella.
  • Laidunmaita pitäisi suositella koko laakson alueelle, esim. ylämaankarjaa.
  • Jyrkillä rinteillä pitäisi harrastaa suorakylvöä eroosion ehkäisemiseksi.
  • Jokivarren kasvustojen perkaukseen on olemassa tehokas kone (poimintamoto?), jota kannattaa käyttää. Korjuujätteen hakettaminen onnistuu, ja hyötykäytetty hake peittää moton käyttökustannuksia.
  • Kantatie 44:n mahdollinen uusi linjausreitti on uhka maisemalle ja se pitäisi huomioida.
  • Hajanainen, pitkä kylä hankaloittaa palvelujen pitämistä alueella. Siksi kyläkeskuksen kehittäminen olisi hyvä asia, edistäisi palvelujen pysymistä alueella. Rakentamista pitäisi suositella kyläkeskuksen alueelle sen vahvistamiseksi.
  • Näkötorni alueelle olisi tervetullut, hyviä esimerkkipaikkoja vaikkapa Hyypänmäki, Juonikylä, Katikka
  • Kosteikkoja voisi rakentaa enemmänkin jokivarteen.
  • Pari maanomistajaa halusivat mailleen hankalasti sijoittuvat virksitysmerkinnät pois suunnitelmaluonnoksesta.
  • Puutarhan suunnittelusta ja kasveista voisi pitää oman tiedotustilaisuuden ja laatia oman esitteen.
  • Maanomistajille pitäisi lähettää kysely virksitysreitin rakentamisesta.
  • Mahdolliselle virksitysreitille pitäisi päästä eri kohdista siten, että on pysäköimismahdollisuuksia. Sen sijoittumisessa pitäisi ottaa huomioon olemassa olevat palvelut ja "pääpaikat" kuten Piipari, Hyypän maja, Jokimäki yms. Laavuja on olemassa ja niitä voidaan tarvittaessa siirtää paikoille, jossa ne palvelevat montaa käyttötarkoitusta ympäri vuoden.
  • Virksityskäytön lisääntymisen arveltiin lisäävän roskaamista.  

Nummijärven vastauksia:

  • Projektityöntekijä Nummijärvi ottaa erittäin mielellään vastaan tietoa pihojen vanhasta puuutarhakasvillisuudesta, ja tätä arvokasta tietoa voidaan lisätä käyttö- ja hoitosuunnitelman selvitysosuuteen.
  • Periaatteessa rakentaminen on mahdollista koko maantien varrella, mutta suositeltavaa ei ole että koko maantien varsi rakennetaan täyteen. Tämän tyyppistä rakentamisen sijoittumisen ohjausta varten Nummijärvi aikoo lisätä karttaan vyöhykemerkinnän, joka määräytyy nykyisen tien varren rakentamisen mukaan.
  • Uudet laidunmaat ovat erittäin tervetulleita laakson alueella, ja ylämaankarja on erittäinhyvä vaihtoehto laiduneläimeksi! Vaihtoehtona on mm. maiden vuokraus tai myynti karjankasvattajille tai omien laiduneläinten pitäminen maisemanhoitajina. Yhtä tai kahta sonniakin voi pitää eli pienelläkin pääsee alkuun vähällä vaivalla. Ylämaankarja-yhdistys varmasti auttaa alkuun, ja neuvoa ja kiinnostusta laidunmaan vuokrauksesta voi kysyä myös oman kylän karjankasvattajilta.
  • Suorakylvö, kasvipeitteisyys talven yli (esim. sänki, oras tai kesanto) ja muokkaussuunnan valinta rinteen suuntaisesti ovat erittäin suositeltavia jyrkillä rinteillä eroosion ehkäisemiseksi ja siten joen kunnon suojelemiseksi.
  • Moto-demonstraatio on tervetullut vaikkapa ensi kesän esimerkkiraivauskohteeksi!
  • Kantatien linjaukseen on otettu suunnitelmassa kantaa siten, että tien kehittämistä suositellaan vahvasti laakson itäpuolelle.
  • Kartassa on merkitty kolme kehitettävää kyläkeskusta, Juonikylän olemassa oleva palvelukeskittymä, Jokimäen koulun lähiympäristö ja Kauhajärven keskeinen palvelujen alue. Kyläkeskukset kehittyvät vain, jos tulee toimintoja lisääviä hankkeita kuten asumista ja palveluja.
  • Näkötorniajatus on hyvä. Täytyy vain löytää sopiva paikka, rakentaja ja ylläpitäjä.
  • Myös kosteikot kuuluvat maatalouden ympäristötuen piiriin eli niiden rakentamiseen ja ylläpitoon voi hakea rahoitusta.
  • Merkintöjä muutetaan maanomistajien toiveesta heidän maillaan sijaitsevien merkintöjen osalta.
  • Puutarhasuunnittelun tiedotustilaisuus on hyvä idea. Pyritään toteuttamaan keväällä.
  • Maanomistajat saavat tiedote- ja kyselypostia alkuvuoden aikana.
  • Virkistysreitti sijoittuu nyt pitkälti olemassaolevien yhteyksien mukaan. Erityisesti Hyypän maja ja Jokimäen koulu on pyritty huomioimaan siten, että näiltä pääsisi helposti reitille. Juonikylän kauppakaan ei sijoitu kovin kauaksi reitistä, ja sen saisi viitoituksella osaksi reitin palveluja.
  • Virkistysreitin haitoista ei voi antaa täysiä takuita etukäteen. Ritistölle pitäisi joka tapauksessa saada kokenut hallinnoija ja ylläpitosysteemi, jonka avulla roskaantumista ja häiriöitä voitaisiin vähentää ja hallita. Jos reitti toteutuisi, mutta ongelmia ilmenisi, voisi sen toki myöhemmin myös purkaa.

Helmi-maaliskuu 2007

Projektityöntekijä synnytti pojan 3.2.

Ympäristöministeriön rahoitus vuodelle 2007 varmistui.

Maaliskuussa lähetettiin Hyypän yhdistyksille kysely ja tiedote käyttö- ja hoitosuunnitelmasta. Tiedote sisälsi myös käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnoksen tekstiosan, jonka toivotaan olevan yhdistysten jäsenten lainattavissa ja luettavissa yhdistysten välityksellä.

Maaliskuun aikana järjestettiin myös kaksi maisemanhoitoon liittyvää tiedotustilaisuutta. Tiedotustilaisuuksien tarkoituksena on tukea maisemahankkeen päämääriä eli kannustaa maanomistajia hoitamaan maisemaa ja käyttämään hyväksi tähän tarjolla olevaa yhteiskunnan tukea. Ensimmäisessä tilaisuudessa 6.3. esiteltiin maa- ja metsätalouteen liittyviä tukimuotoja. Kauhajoen kaupungin maatalouspalvelusihteeri Sirpa Peltokangas esitteli EU:n ympäristötukiin liittyviä maatalouden erityisympäristötukia, joita voi saada sitoutumalla hoitamaan maisemaa ja ympäristöä. Metsänhoitoyhdistyksen metsänhoidon suunnittelija Markku Salmirinne kertoi mitä maisemanhoito tarkoittaa metsänhoidossa. Metsäkeskuksen luonnonhoitopäällikkö Matti Seppänen esitteli luonnonhoitohankeen mahdollisuutta Hyypässä. Toisessa tiedotustilaisuudessa 17.3. Seinäjoen ammattikorkeakoulun konservoinnin koulutusohjelman yliopettaja Matti Laine kertoi mitä asioita tulee ottaa huomioon vanhoja rakennuksia korjattaessa. Koosteet tiedotustilaisuuksista löytyvät sivulta "Tietoa maisemanhoidosta".

Metsien luonnonhoitohanke sai alkuvauhtia em. infotilaisuudesta metsänomistajien osoittaessa kiinnostusta hankkeeseen. Metsäkeskus laati hankesuunnitelman ja haki kaupunginhallitukselta osuutta hankkeeseen. Hankkeen alkaminen varmistuu kevään aikana.

Maisematyöryhmä kokoontui 19.3.

Huhti-toukokuu 2007

Huhtikuussa järjestettiin ensimmäiset raivaustalkoot Kauhajärvellä lauantaina 21.4 maisemien avaamiseksi. Räntäsateen saattelema kökkäpäivä onnistui odotetusti, kun riukua kaatui näkymiä peittävältä alueelta kylän paraatipaikalla. Kauhajärven maamiesseuran talkooväki toi omat työvälineet, ja polttoaineen ja eväät tarjosi hanke. Raivauskohteena oli kantatie 44:n ja Kauhajärven kirkon väliin jääviä alueita, joita raivaamalla pyrittiin saamaan kirkko näkyviin tielle ja kylän pääraitille ja vastaavasti näkymiä kirkolta kylän mäelle.

Kesä-heinä 2007 

Jokimäen koulun ympäristöä raivattiin kökällä 6.6. JoPaKi ry:n jäseniä oli urakoimassa näkymiä näkyviin monessa polvessa hellettä pelkäämättä. Tiheää koivikkoa harvennettiin urheilukentän takana, ja männikön aluspusikkoa raivattiin Jokimäentien varressa koulun vieressä. Tienvarren raivauksien ansiosta laakson peltoaukeat pilkottavat nyt Jokimäentielle, ja koulurakennus pihapiireineen näkyy tielle kauempaa männikön lomitse. Urheilukentältä näkyy nyt peltoaukeita paremmin moneen suuntaan.

Jokimäen koulun urakkaa jatkoivat 5.7. kansainvälisen työleirin nuoret. Kymmenkunta nuorta kasasi kesäkuun talkoissa kaadettuja puita pinoon myöhemmin haketettavaksi. Puolen kymmentä nuorta teki Könnönkylässä aitaa Joheka-ratsastustallin pihaan. Työleiriläiset jatkoivat vielä maanantaina Könnönkylän vanhan osuuskaupan kimpussa: vanha rakennus näkyvällä paikalla sai uuden punamullan pintaansa italialaisten nuorten sutimana.

24.7. avattiin Hyypän kyläseura ry:n ja Hyypän urheilijoiden kökällä perustama kävelyreitti, Töyhtöhyypän kierros Korhoskylän ja Jokimäenkylän alueella. Upea maisemareitti on n. 5,5 km pitkä. Reitti on ollut ahkerassa käytössä kesän ja syksyn aikana, ja on saanut hyvän vastaanoton. Ehdotuksia lisäpätkistäkin on jo esitetty!

Ohjausryhmä kokoontui 14.6. Ohjausryhmäkin kävi tutustumassa perustettavaan polkuun paikanpäällä kokouksen jälkeen.

Maisematyöryhmä kokoontui 18.6.

Uimapaikkaa etsittiin moneen otteeseen kesän kuluessa. Uimapaikkojen etsinnässä on pyritty arvioimaan kohteiden turvallisuutta uimapaikkana, pysäköintimahdollisuuksia, saavutettavuutta, toteutettavuutta, kustannuksia ja mahdollisesti rakennettavien rakenteiden kestävyyttä esimerkiksi tulvaveden kulutuksessa. Neljää kohdetta on katsottu paikan päällä, kolmeen näistä maanomistaja antoi alustavasti luvan jatkopohdintoihin. 

Elo-syyskuu 2007

Hanketyöntekijä on palannut töihin työstämään käyttö- ja hoitosuunnitelmaa (KHS). Elo-syyskuun aikana työstin KHS-tekstiä, tein maastokäyntejä, korjasin merkintöjä suunnitelmakarttaan, tarkistin suunnittelualueen rajausta (alue pieneni reunametsien osiltaan, rajaus nyt lähempänä pohjois-eteläsuuntaisia teitä), piirsin havainnollistavia kuvia suunnitelmaan ja päivitin nettisivuja. KHS:n sisältö ei ole dramaattisesti muuttunut, mutta olen muokannut tekstiä sujuvammaksi, lisännyt puuttuvia tekstiosia, jäsentänyt suunnitelman rakennetta ja havainnollistanut tekstiä kuvin ja piirroksin.

Metsäkeskuksen luonnonhoitohanke etenee oman hankesuunnitelmansa mukaisesti, yhteistyötä tehdään maisemahankkeen kanssa. Mahdollisia raivauskohteita etsittiin yhdessä 10.9. Kriteerinä on kohteiden maisemallinen merkitys, eli etsinnässä on pienialaisia kohteita, joita harventamalla tai muilla hoitotoimenpiteillä saadaan näkymiä avatuksi. Lisäksi kohteiden täytyy olla metsäkuvioita, ei esimerkiksi pelkkää pajukkoa. Potentiaalisia kohteita löytyi mm. teiden varsilta, kanjonimaisilta rinteiltä sekä yksittäisiä mahdollisia kohteita laakson alatasolta.

Maisematyöryhmä kokoontui 24.9. Sovittiin mm. että uimapaikaksi löytyneistä kolmesta vaihtoehdosta pyritään yksi toteuttamaan tulevaisuudessa esimerkiksi Leader-rahoituksella.

Loka-Joulu 2007

Loppuvuoden aikana työstettiin käyttö- ja hoitosuunnitelmaa valmiiksi. Käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus on nähtävillä ja ladattavissa/ tulostettavissa sivulta KH-suunnitelma.

Ohjausryhmä kokoontui 10.10.

Torstaina 11.10. klo 18:30 pidettiin Hyypän majalla tiedotustilaisuus maisemanhoidon erityistuista. ProAgria Etelä-Pohjanmaan maisemanhoidon neuvojat Anna Wahlberg ja Riikka Asunmaa esittelivät EU:n maatalouden ympäristötukijärjestelmän maisemanhoitoon tarkoitettuja erityistukia. Esillä oli myös erityistukisuunnitelmien tilausmahdollisuus.

19.10. pidettiin palaveri hankevetäjän ja kunnan rakennustarkastajien kanssa. Palaverissa pohdittiin sopivaa suuntaa rakentamisen ohjauksessa.

Lokaskuussa myös haettiin kaupungin ja ympäristöministeriön rahoitusta vuodelle 2008. Rahoitusta haettiin käyttö- ja hoitosuunnitelman julkaisulle ja hanketyöntekijän palkkaukseen kolmen kuukauden työpanoksella.

Joulukuussa tilattiin ProAgria Etelä-Pohjanmaalta esimerkkisuunnitelma ei-maanviljelijän maisemanhoidon EU-tukihakemuksesta. Suunnitelman laati Anna Wahlberg esimerkkitilalle Hyypästä.

Maisematyöryhmä kokoontui 29.10. sekä 19.12.

Hyypän kyläseura ry:n syyskokous Hyypän majalla 1.11.2007?: Projektityöntekijä oli paikalla kokouksessa kertomassa hankkeen kuulumiset. Esiin nousi mm. kysymys kuinka saada tietoa vanhojen rakennusten aikaisemmasta ulkoasusta. Heikki Yli-Korhonen vastasi, että vanhoilla kyläläisillä, esimerkiksi Hyypän historiaa vasta päättyneessä hankkeessa keränneillä henkilöillä on varmasti ainakin muistissa rakennuksiin liittyviä tietoja. Lisäksi vuonna 1998 kunnan teettämässä rakennusinventoinnissa on kirjattu tietoja rakennusten alkuperästä ja niihin tehdyistä muutoksista. Näitä tietoja voi kysellä vaikkapa projektityöntekijältä. Jos haluaa perehtyä rakennusten historiaan perusteellisemmin, voi käyttää apuna mm. Suomen rakennustaiteen museon julkaisua "Mistä tietoa rakennusten historiasta" (2000). Kirjassa on mm. esiteltynä arkistot, mistä vanhoja piirustuksia ja valokuvia voi etsiä.

Vuosi 2008

24.1.2008 järjestettiin kyläilta Hyypän majalla. Kyläillassa esiteltiin käyttö -ja hoitosuunnitelmaehdotus.

Ohjausryhmä kokoontui viimeisen kerran 11.3.08. Kokouksessa hyväksyttiin käyttö- ja hoitosuunnitelma. Ohjausryhmän jäseniin voi ottaa yhteyttä tarvittaessa. Nimet löytyvät sivulta "Hankkeen tarkoitus ja yhteistyötahot".

Hyypän kyläseura ry päätti yksimielisesti kokuksessaan 26.3.2008 hakea maisema-alueen perustamista ympärisöministeriöstä.

Suunnitelma työstettiin julkaisuksi Suomen ympäristö -sarjaan. Painosta julkaisu tuli lokakuun alussa. Maisema-aluestatuksen hakuprosessi saatetaan alkuun, kun asiaa on käsitelty kaupungin hallintoelimissä.

Seuraavassa on esitelty hakuprosessi:

  1. Kaupungin hallintoelimet käsittelevät asiaa, ja hakemus ympäristöministeriöön laaditaan.
  2. Hakemuksen ollessa vireillä on maanomistajille vielä mahdollisuus mielipiteenilmaukseen kuukauden ajan. Kirjalliset mielipiteenilmaukset toimitetaan ensin Kauhajoen kaupungin ympäristöosastolle, josta ne toimitetaan edelleen kootusti ympäristöministeriöön hakemuksen liitteeksi. Perustamispäätösehdotus ja käyttö- ja hoitosuunnitelma kiertävät viranomaisilla lausunnoilla. Ympäristöministeriö pyytää lausunnon tässä vaiheessa mm. Kauhajoen kaupungilta.
  3. Ympäristöministeriö tekee päätöksensä arviolta kevään 2009 aikana.

Käyttö- ja hoitosuunnitelmaan liittyen alkuvuoden 2008 aikana kehitellään vielä tulevaisuutta varten järkeviä maisemanhoidon toteutuskeinoja sekä uusia mahdollisuuksia hankkeisiin ja rahoitukseen.

Maisematyöryhmä kokoontui 16.4.

Maisematyöryhmä kokoontui syyskuussa, aiheena mm. maisemanhoitokunnan perustaminen kyläseuran alaisuuteen ja Suomen paras maisemahanke -kilpailu.

Käyttö- ja hoitosuunnitelma valmistui julkaisuksi lokakuun alussa. Ks. aiheesta enemmän sivulla KH-suunnitelma.

Ympäristölautakunta ja kaupunginhallitus käsittelivät maisema-aluepäätöksen hakemista marraskuun alussa. Maisema-aluepäätöstä päätettiin hakea ympäristöministeriöstä.

Maisema-aluepäätöshakemus lähetettiin ympäristöministeriöön 10.11. Hakijoina ovat Kauhajoen kaupunki ja Hyypän kyläseura ry.

Käyttö- ja hoitosuunnitelmajulkaisu lähetettiin maanomistajille tiedotteen kera 7.11.

Kyläseura päätti perustaa alaisuuteensa maisemanhoitokunnan 11.11. Hoitokuntaan valittiin pääasiassa maisemahankkeen maisematyöryhmän jäseniä.


1. Kyläilta 19.10.2006 Hyypän Majalla

Seuraavassa kyläläisten ensimmäisessä kyläillassa esittämiä kommentteja:

  • PUSIKOT: Maisemanhoidon tavoitteena pitäisi olla pusikoiden poisto.
  • JOKIUOMA JA JOEN RANNAT: Uimapaikka ja avanto pitäisi saada joen yhteyteen. Joen ennallistamishanke olisi erittäin tarpeellinen, ja siinä voisi etsiä paikkoja koskille, pohjapadoille, huviloille ja uimapaikoille, sekä suunnitella jopa pyörätuolilla kuljettavia reittejä jokivarren luontokohteisiin. Mitä ohjeita pusikoiden poistoon annetaan, esim. voiko jokirannat hakata täysin puhtaaksi vai pitäisikö jättää kasvillisuutta?
  • RAKENNETTU YMPÄRISTÖ: Rakennusten ja kotien ympäristö olisi hyvä pitää kohtuullisen siistinä. Pihat yleensä ovatkin Hyypässä siistejä, ja maatalouden kohdalla pitäisi ymmärtää työn luonne ja joustaa vaatimuksista. Miten ohjataan tilannetta, jossa muodostetaan tontti jo olemassa olevan rakennuksen eteen ja estetään näkymä? Nyt haetaan statusta viljelymaisemalle, silloin rakentamisen rajoitukset viljelymaisemassa ovat todennäköisiä. Tehdäänkö hankkeen aikana täsmäsuunnitelmia pihoille?
  • KARJAN PITO JA LAIDUNNUS: Eläinten pito vähenee tulevaisuudessa pohjavesialueiden rajoitusten takia. Laitumia perustettaessa on huomioitava tulvavaara.
  • VIRKISTYSREITIT JA MATKAILULLINEN HYÖTY: Pitäisi suunnitella pyöräilyreittejä jokivarren luontokohteisiin. Jos status tulee ja kiinnostavia maisemakohtia tuodaan esille, saataisiin ohikulkijat paremmin pysähtymään. Virkistysreitti ja maisemapaikat kiinnostavat varmasti matkailijoita. Kohteille pitää olla hyvä kyltitys. Patikkareitistö toimisi mahdollisesti myös hiihtolatujen pohjana, säästäisi ladun pohjustukseen uhrattavaa työpanosta. Aikaisempiakin suunnitelmia virksitysreitistä on, ovat jääneet unholaan. Itäpuolen vanha tie kulkee mm. Rauhaluoman ylitse ja voisi olla sopiva virkistysreitin osaksi.
  • MAISEMANHOIDON TOTEUTUS: Ympäristön hoitoon koulutettavia opiskelijaryhmiä voisi yrittää käyttää työvoimana ja Hyypästä etsiä harjoituskohteita. Hanke vaatii myös kyläläisten omatoimisuutta.

Nummijärven vastauksia:

  • JOKIUOMA, RANNAT JA ITÄPUOLEN TIE: Tämän hankkeen aikana voidaan pohjustaa omaa jokihanketta, jonka avulla ennallistettaisiin jokiuomaa, panostettaisiin tulvasuojeluun sekä pyrittäisiin tukemaan joen kalakantaa. Maisema-statuksen ei pitäisi tällaista estää, päin vastoin. Maisema-aluehankkeen yhteydessä ei voida kuitenkaan jokiuoman ennallistamista saada toteutusasteelle, koska se vaatii paljon yksityiskohtaista asiantuntijasuunnittelua. Tässä hankkeessa tehdään kaikki mahdollinen joen ennallistamisen saamiseksi jatkohankkeeksi, sillä se on noussut yhtenä suurimpana erilliskysymyksenä pinnalle. Sama pätee itäpuolen tien päällystykseen: tätä pyritään tukemaan tuomalla se voimakkaasti esiin jatkokehittämisen tarpeena. Sitä vastoin jokirantojen perkausta voidaan edistää hankkeen avulla suoraan. Esimerkiksi voidaan laatia ohjeet sille kuinka paljon kasvillisuutta poistetaan ja mitä tehdään hakkuujätteelle.
  • RAKENNETTU YMPÄRISTÖ: Hankkeessa pyritään myös ohjaamaan rakentamista niin, että Hyypän maisema-arvot säilyvät. Ts. esimerkiksi osoitetaan kylärakenne, joka ohjaa rakentamisen oikeisiin paikkoihin. Jokaista rakennuspaikkaa ei voida erikseen määritellä, vaan tulkinta jää rakennusvalvonnan viranomaisille. Status ei myöskään mene ohi olemassaolevien lakien, eli mm. sekä maankäyttö- ja rakennuslakia kuin maanomistajien oikeuksia sääteleviä lakeja tulee noudattaa jatkossakin. Jos siis maanomistajan ehdotukset uusiksi rakennuspaikoiksi sijoittuvat hyvin kylärakenteeseen, pitäisi rakennuslupia pystyä saamaan. Tarkempaakin ohjeistusta voidaan sisällyttää käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. Ohjeilla voidaan yrittää ehkäistä ristiriitoja. Hankkeseen ei liity pihasuunnittelupalvelua, vaan pihojen viimeistelylle laaditaan yleiset ohjeet, joita jokainen piharakentaja soveltaa sopivaksi katsomallaan tavalla. 
  • LAIDUNNUS: Uusien laitumien mahdollisuudet selvitetään. Tähän vaikuttaa monet seikat, mm. pohjavesikysymys, alueiden sopivuus eläimille ja tietenkin maanomistajien halukkuus myydä/vuokrata/perustaa maitaan laitumiksi. Olisi kuitenkin hieno saavutus, jos jokilaakson puskaisille paikoille saataisiin hankkeen avulla parikin reilun kokoista uutta laidunta.
  • VIRKISTYSREITIT: Olen hahmotellut laaksoon pitkittäissuuntaisesti tai siksakkia kulkevaa virksitysreittiä olemassaolevien kylä- ja peltoteiden pohjalta. Jos kaikki maanomistajat sallivat teidensä käytön, täydennystä reitistöön tarvitsisi rakentaa vain muutamassa kohtaa. Reitistöä hahmotellaan hankkeessa hyvänä kehittämismahdollisuutena, koska se on saanut paljon kannatusta. Kyselyissäkään tai keskusteluissa maanomistajien kanssa ei ole tullut yhtään mielipidettä reitistöä vastaan. Jos reitistö toteutuisi, sille tarvittaisiin halinnoija, esim. kunta tai Metsähallitus.
  • MAISEMANHOIDON TOTEUTUS: Opiskelijoiden käyttö on hyvä idea, tosin käyttömahdollisuudet ovat tietenkin jossain määrin rajalliset. Muita toteutusta tukevia ideoita ovat mm. "puskarahasto", jolla tuettaisiin maisemanhoitotyötä, avustaminen maisemanhoidon tukien haussa sekä uusille rakentajille rakennusvalvonnassa jaettavat ympäristön viimeistelyn ohjeet. Työpanosta voidaan hakea myös vapaaehtoisten työleireillä sekä työllistämistöinä.