Kauhajoki
suupohja

Panula-opiston Opetussuunnitelma 31.1.2007

Kauhajoen kulttuurijohtokunta 31.1.2007, 3 §, <2005-00481>

1. Oppilaitoksen toiminta-ajatus

2. Oppilaitoksen arvot, oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja työtavat

2.1 Arvot

2.2 Oppimiskäsitys

2.3 Oppimisympäristö

2.4 Työtavat

3.Opetuksen tarjonta

3.1 Musiikkileikkikoulu

3.2 Valmennusryhmät

3.3 Instrumenttiopetus

3.4 Musiikin perusteet

3.5 Yhteismusisointi

3.6 Esiintymiskoulutus

3.7 Valinnaiskurssit

4.Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja järjestäminen

4.1 Varhaisiän musiikkikasvatus

4.2 Musiikin perustaso

4.3 Musiikkiopistotaso

4.4 Yleinen osasto

4.5 Avoin osasto

4.6 Yhteissoitto

4.7 Esiintymiskoulutus

4.8 Valinnaiskurssit

4.8.1 Vapaa säestys

4.8.2 Sävellys ja musiikin teknologia

4.8.3 Improvisointi

4.9 Oppimärän ja opetuksen yksilöllistäminen

5. Oppilasarviointi

5.1 Arvioinnin tehtävät

5.2 Tasosuoritusarviointi

5.3 Edistymisen seuranta

6. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen

7. Todistusten sisältö

8. Oppilaaksi ottaminen ja opinto-oikeuden epääminen

9. Yhteistyö huoltajien kanssa

10. Yhteistyö muiden tahojen kanssa ja alueen kulttuuripalvelujen tuottaminen

11. Oppilaitoksen itsearviointi

 

Panula-opisto on vakinaista valtionosuutta saava musiikkioppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta ja luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle, musiikin elämänikäiselle harrastamiselle sekä antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin. Panula-opiston ylläpitäjänä on Kauhajoen kaupunki ja se toimii kulttuurijohtokunnan alaisena yksikkönä. Panula-opistolla on sopimus Isojoen, Jurvan, Karijoen ja Teuvan kuntien ja Kaskisen kaupungin kanssa.

Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Opetuksen tarkoitus on tukea oppilaan henkistä kasvua ja persoonallisuuden lujittumista sekä luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.

2.1 Arvot

Panula-opiston arvot ovat oppilaskeskeisyys, ahkeruus ja luovuus. Oppilaskeskeisyys otetaan huomioon työpajoja valittaessa. Ahkeruus näkyy puolestaan tavoitteellisena opiskeluna ja palkitsevina lopputuloksina esityksien ja tasosuoritusten muodossa. Luovuus ilmenee paitsi oppilaiden tuotoksina, myös teosten persoonallisena tulkintana.

2.2 Oppimiskäsitys

Opetus pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta oppilaan omasta aktiivisesta toiminnasta. Tämän oppimiskäsityksen mukaan musiikin hahmottaminen riippuu siitä, minkälaisia sävelkulkuja ja rytmejä on aikaisempien oppimiskokemuksien aikana jäänyt oppilaan mieleen. Vuorovaikutuksellisessa oppimisprosessissa korostuu opettajan ohjaus ja oppilaan aktiivinen rooli itsearvioijana.

2.3 Oppimisympäristö

Oppimisympäristön tulee antaa oppilaille mahdollisuuden työskennellä tavoitteellisesti, itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä sekä löytää itselleen sopivia työskentelytapoja. Oppimisympäristössä pyritään siihen, että oppilaalla olisi mahdollisuus kykyjensä ja musiikillisen ilmaisunsa tavoitteelliseen, monipuoliseen kehittämiseen ja se mahdollistaa oppilaan vuorovaikutustaitojen, aloitekyvyn ja pitkäjänteisyyden kehittymisen.

2.4 Työtavat

Opetuksen työtapoja ovat taidon toistuva harjoittelu laulamalla tai soittamalla, esiintyminen ja musiikin kuunteleminen. Näiden lisäksi voidaan käyttää eri yhteyksissä apuna improvisointia, projektityöskentelyä, säveltämistä, sovittamista, periodiopiskelua, musiikin teknologiaa ja työpajatoimintaa.

3.1 Musiikkileikkikoulu
Musiikkileikkikoulu jakautuu perheryhmään, leikkiryhmään ja soittoryhmään.

3.2 Valmennusryhmät
Soitinvalmennus koostuu instrumenttiopintoihin valmiuksia antavasta opetuksesta.

3.3 Instrumenttiopetus
länsimaisen taidemusiikin opetuksessa mahdollisia instrumentteja:
-viulu, alttoviulu, sello ja kontrabasso
-poikkihuilu, nokkahuilu, klarinetti, saksofoni, oboe, fagotti
-trumpetti, kornetti, käyrätorvi, pasuuna, alttotorvi, tuuba, baritoni
-lyömäsoittimet, piano, klassinen kitara, harmonikka, klassinen laulu
-vapaa säestys (piano, kitara)

Pop/jazz-opetuksessa mahdollisia instrumentteja ovat sähkökitara, sähköbasso, rummut, jazzpiano, laulu, trumpetti, saksofoni ja pasuuna.Kansanmusiikin opetus on enimmäkseen ryhmäopetusta. Kansanmusiikin instrumenttiopetuksessa mahdollisia ovat viulu, haitari, harmoni, kantele, nokkahuilu, klarinetti ja laulu.Instrumenttiopetusta annetaan mahdollisuuksien mukaan.

Perustasolla musiikin perusteet muodostuu musiikin perusteiden perustaso 1:n ja perustaso 2:n kursseista sekä perustason päättökurssista ja musiikin historiallinen ja tyylillinen tuntemus –kurssista. Musiikkiopistotasolla musiikin perusteissa järjestetään seuraavat kurssit: harmonian kirjoittaminen ja musiikkianalyysi, musiikkiopistotason säveltapailu ja musiikin tuntemus.
Melodian luku- ja kirjoitustaidon kehittämisessä käytetään sekä absoluuttista että relatiivista säveltapailua. Rytmin luku- ja kirjoitustaidon kehittämisessä käytetään tititointia.

3.5 Yhteismusisointi
Kamarimusiikki, orkesterit, pienyhtyeet ja kuorot.

3.6 Esiintymiskoulutus
Oppilaille järjestetään esiintymismahdollisuuksia oppilaskonserteissa tarpeellisin väliajoin.

3.7 Valinnaiskurssit
Valinnaiskurssit tukevat oppilaan musiikillista kehitystä. Niitä tarjotaan mahdollisuuksien mukaan improvisoinnissa, musiikin teknologiassa, sävellyksessä ja vapaassa säestyksessä.

Taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärä muodostuu varhaisiän, musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason musiikkikasvatuksesta. Panula-opistossa tarjotaan näiden osastojen lisäksi vielä aikuisille tarkoitettua musiikinopetusta yleisellä osastolla sekä ns. avoimen opetussuunnitelman opetusta. Opetussuunnitelman soveltamisen vaatimat päätökset tekee rehtori, opettajia kuultuaan.

Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän musiikin perustason ja musiikkiopistotason laskennallinen laajuus on yhteensä 1300 oppituntia. Yksi oppitunti on 45 minuuttia. Musiikin perustasossa instrumenttitaidot ja yhteismusisointi ovat laajuudeltaan 385 tuntia, sekä musiikin perusteet 280 tuntia. Musiikkiopistotasossa instrumenttitaidot ja yhteismusisointi ovat laajuudeltaan 390 tuntia, sekä musiikin perusteet 245 tuntia.

Sivuinstrumenttia voi hakea pääinstrumentin perustaso 1 –suorituksen jälkeen.

Tavoitteet
Musiikkileikkikoulun opetuksen tavoitteena on herättää ja vaalia lasten rakkautta musiikkiin. Tavoitteena on, että lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle. Lisäksi tavoitteena on, että lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin. Soitinvalmennuksen tavoitteena on antaa perusvalmiuksia soitonopiskelun aloittamiselle ja ohjaamaan soitinvalinnassa.

Keskeiset sisällöt
Keskeiset opetuksen sisällöt ovat musiikin elementit – rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista ja emotionaalista, motorista sekä sosiaalista kehitystään. Opettamisen periaatteina ovat leikinomaisuus, opetuksen kokonaisvaltainen kokeminen ja elämyksellisyys. Taiteiden välinen integrointi liittyy varhaisiän musiikkikasvatukseen kirjallisuuden, kuvataiteiden, tanssin ja draaman työtapoja musiikkiin yhdistämällä.

Järjestäminen
Musiikkileikkikoulussa annetaan opetusta 5-10 lapsen ryhmissä kerran viikossa 30-90 minuuttia kerrallaan. Musiikkileikkikoulussa annettava musiikkikasvatus on tavoitteellista, asteittain etenevää ja opetuksen suunnittelussa huomioidaan lapsen yleinen ja musiikillinen kehitys eri ikäkausina. Musiikkileikkikoulussa on perhe-, leikki- ja soittoryhmiä. Ryhmän suuruus ja opetusaika määräytyvät lapsen iän ja mahdollisten aikaisempien oppimiskokemusten perusteella.

a)Perheryhmät
Perheryhmä on tarkoitettu alle 3-vuotiaille lapsille. Lapset osallistuvat näihin ryhmiin aina aikuisen kanssa. Perheryhmissä totutellaan yhdessäoloon muiden lasten ja aikuisten kanssa sekä luodaan että kartutetaan loru- ja lauluvarastoa laulamalla, leikkimällä, soittamalla ja liikkumalla.

b)Leikkiryhmät
Leikkiryhmä on tarkoitettu 3-6-vuotiaille lapsille. Leikkiryhmässä totutellaan yhdessäoloon toisten lasten kanssa sekä luodaan ja kartutetaan loru- ja lauluvarastoa. Samoin soitetaan keho-, rytmi-, ja laattasoittimilla ja liikutaan vapaasti sekä ohjatusti musiikin mukaan. Lisäksi leikkiryhmissä kuunnellaan musiikkia, tutustutaan musiikin käsitepareihin mm. nopea – hidas ja tehdään päivän teemaan liittyvä tehtävä.

c)Soitinryhmät
Soitinryhmä on tarkoitettu lähinnä 6-7-vuotiaille lapsille. Soitinryhmässä vahvistetaan ja kartutetaan laulu- ja loruvarastoa, lauletaan, soitetaan ja kuunnellaan musiikkia. Samoin vahvistetaan rytmi- ja melodia-asioita eri tavoin sekä improvisoidaan yhdessä. Lisäksi soitetaan tuttuja lauluja kanteleella/nokkahuilulla korvakuulolta ja nuottikuvasta. Tarkoitus on myös totutella itsenäiseen työskentelyyn pienten kotitehtävien avulla.

Soittimen valmennustoiminta on alle 10-vuotiaille tarkoitettu ryhmäopetuksena tapahtuva soitinvalmennus, jossa pyritään antamaan perusvalmiuksia soitonopiskelun aloittamiselle ja ohjaamaan soitinvalinnassa. Soitinvalmennus tapahtuu 3-8 oppilaan ryhmissä 30-60 minuuttia kerrallaan.

Tavoitteet
Musiikin perustason tavoitteena on, että oppilas oppii musiikin esittämiseen ja yhteismusisointiin tarvittavia instrumenttitaitoja, oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia sekä oppii kehittämään musiikillista ilmaisukykyään. Tavoitteena on opettaa työskentelyä niin itsenäisesti kuin ryhmässäkin ja antaa edellytykset itsenäiseen musiikin harrastamiseen.

Keskeiset sisällöt
Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on perehtyminen pääinstrumentin perustekniikkaan ja -ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin. Säännöllinen esiintyminen on olennainen osa opintoja.

Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian, kulttuurien ja tyylien tuntemus. Musiikin luku- ja kirjoitustaito koskee rytmiä ja melodiaa. Musiikin hahmottaminen liittyy paitsi harmoniaan ja äänenkuljetukseen, myös rytmin ja melodian hahmottamiseen. Musiikin perusteiden opetus pyritään toteuttamaan vuorovaikutuksessa instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opetuksen kanssa, jolloin palveltaisiin käytännön musisoinnin tarpeita. Oppilaiden instrumenttiopetuksen ohjelmistoa käytetään opittavien käsitteiden havainnollistajana ja melodia-, rytmitapailu-, analyysi- ja kuuntelutehtävien materiaalina.

Musiikin perustason opintoihin sisältyvät musiikin perusteet suoritettuaan oppilas
- osaa laulaa ja kirjoittaa duuri-molli-tonaalisia melodioita
- hallitsee monipuolista ohjelmistoa
- on harjaantunut rytmin ja melodian hahmottamiseen
- osaa tuottaa ja tunnistaa tavallisimpia lopuketyyppejä ja harmonioita
- tuntee oman musiikinlajinsa historiaa ja keskeisiä ilmiöitä sekä tunnistaa kuulonvaraisesti oman musiikinlajinsa soittimistoa ja tyylisuuntauksia
-on saanut valmiuksia käytännön muusikkouteen

Musiikin perustason instrumenttiopinnot suoritettuaan oppilas
- hallitsee oman pääinstrumenttinsa tekniikan niin, että pystyy soittamaan musiikin perustason päättötutkinnon ohjelmiston ilman suuria teknisiä rajoitteita
- kykenee soittamaan nuoteista ja myös kuulonvaraisesti.

Kansanmusiikin opetukseen liitetään edellisten lisäksi se, että oppilas
- osaa tuottaa omia melodioita improvisoiden ja säveltäen sekä muunnella melodioita

Järjestäminen

Perustasolla opiskelevat kouluikäiset lapset ja nuoret sen enintään lukuvuoden loppuun saakka, jonka syyslukukaudella he täyttävät 17 vuotta. Suotavaa olisi, että perustason oppimäärä valmistuu viimeistään silloin, kun oppilas suorittanut oppivelvollisuutensa. Oppilaiden pääinstrumentin opetusta annetaan 30-60 minuuttia viikossa. Sivuinstrumentin opetusta annetaan 30-45 minuuttia viikossa. Opetus on pääsääntöisesti yksilöopetusta, mutta se voidaan toteuttaa myös ryhmäopetuksena.

Musiikin perustasolla instrumenttiopetus aloitetaan 30 tai 45 minuutin oppitunnilla. Viimeistään toisena lukuvuotena oppitunti pitenee 45 minuuttiin. 60 minuutin oppitunti myös perustason päättövaiheessa, jos
-opettaja suosittelee
-oppilaan vanhemmat suostuvat
-oppilaitoksen resurssit mahdollistavat.

Perustason opetusta järjestettäessä on pyrittävä joustavuuteen siten, että oppilaan ikä, aikaisemmin hankitut taidot ja musiikillinen suuntautuminen sekä opetuksen tavoitteet ja luonne otetaan huomioon. Opetusryhmät määritellään vuosittain.

Ensimmäinen vuosi perustasolla on koevuosi, jonka edistyminen ratkaisee opinto-oikeuden jatkumisen. Koevuosi päättyy maaliskuussa. Jos opettaja katsoo, että jollain oppilaalla ei ole edellytyksiä opiskella opetussuunnitelman mukaisesti, rehtori pitää opettajan ja oppilaan vanhempien kanssa palaverin opintojen jatkamisesta tai niiden mahdollisesta lopettamisesta. Myöhemmin rehtori voi antaa huomautuksen, jos oppilaan opinnot eivät edisty opetussuunnitelman mukaisesti. Seurauksena voi olla opinto-oikeuden katkeaminen. Tarkemmin tästä säädetään OPS-liitteessä 4 (Panula-opiston oppilaan toimintaohje).

Kansanmusiikin opetuksessa perehtyminen pääinstrumentin perustekniikan kehittämiseen tapahtuu yksityistunneilla sekä ryhmämusisoinnissa. Pääosa opiskelusta tapahtuu kuulonvaraisesti, mutta opinnoissa kiinnitetään huomiota myös nuotinlukutaidon kehittämiseen.

Perustason oppimäärä koostuu seuraavista tasosuorituksista:
-perustaso 1
-perustaso 2
-perustaso 3 (laulussa perustaso 2, musiikin perusteissa päättösuoritus)

Musiikin perusteiden opiskelu on ryhmäopetusta. Se koostuu seuraavista osa-alueista:
    Musiikin peruskäsitteet ja nuottikirjoitus
    Rytmin luku- ja kirjoitustaito
    Melodian luku- ja kirjoitustaito
    Harmonia ja äänenkuljetus
    Musiikin historiallinen ja tyylillinen tuntemus ja musiikillisten muotojen hahmottaminen

MUPE, perustaso 1 70 tuntia 45 minuuttia viikossa, kaksi lukuvuotta
Ensimmäisellä perustasolla opiskelussa painottuvat osa-alueet 1-3
MUPE, perustaso 2 70 tuntia 45 minuuttia viikossa, kaksi lukuvuotta
TAI: 90 minuuttia viikossa, yksi lukuvuosi
Toisella perustasolla painottuvat osa-alueet 1-4
MUPE, perustason päättökurssi 70 tuntia 90 minuuttia viikossa, yksi lukuvuosi

Perustason päättökurssilla painottuvat osa-alueet 2-4. Kurssin päätteeksi suoritetaan perustason päättösuorituksen seuraavat osasuoritukset SML:n musiikin perusteiden tasosuoritusten sisältöjen ja arvioinnin perusteiden mukaisesti.
    Musiikin peruskäsitteet ja musiikkianalyysi
    Säveltapailu

Musiikin historiallinen 70 tuntia 90 minuuttia viikossa, yksi lukuvuosi ja tyylillinen tuntemus

Kurssin päätteeksi järjestetään koe, joka muodostaa SML:n musiikin perusteiden tasosuoritusten sisältöjen ja arvioinnin perusteiden mukaisesti musiikin perusteiden päättösuorituksen kolmannen osa-alueen.
    Musiikin historiallinen ja tyylillinen tuntemus

Jos oppilaalla on vastaavat taidot ja tiedot omaehtoisesti hankittuna, hän voi yrittää kurssin suorittamista pienemmällä tuntimäärällä tai suoraan. Perustasolla on mahdollista opiskella vapaa säestystä sekä sävellystä ja musiikin teknologiaa valinnaiskurssina. Vapaasta säestyksestä on mahdollista suorittaa perustaso 1:n ja perustaso 2:n tasosuoritukset.

Tavoitteet

Musiikkiopistotason tavoitteena on, että oppilas kehittää omassa musiikin lajissaan edelleen musiikin perustasolla saavutettuja taitoja ja tietoja niin, että hän saa valmiudet musiikkiharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattiopintoihin. Lisäksi tavoitteena on, että oppilas laajentaa musiikin ja sen eri tyylien tuntemustaan sekä syventää kykyään luovaan ilmaisuun musiikin keinoin.

Keskeiset sisällöt

Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen keskeisenä sisältönä on kehittää oppilaan musiikillista ajattelua, pääinstrumentin soittoteknistä hallintaa ja ohjelmiston tuntemusta niin, että hän kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas harjaantuu omaksumaan ja esittämään laajoja musiikillisia kokonaisuuksia sekä syventää kykyään musiikin tulkintaan ja musiikilliseen vuorovaikutukseen. Säännöllinen esiintyminen on olennainen osa opintoja.

Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Oppilas osaa hahmottaa musiikkia sekä kuulemisen että notaation pohjalta ja kykenee soveltamaan historian ja tyylien tuntemusta musiikin esittämisessä.

Musiikkiopistotason musiikin perusteiden opinnot suoritettuaan, oppilas
- osaa laulaa ja kirjoittaa perustasoa vaativampia duuri-mollitonaalisia melodioita
- hallitsee moniäänistä ohjelmistoa
- kykenee rytminkäsittelyyn moniäänisessä ja oman aikamme musiikkia edustavissa teoksissa
- osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista
- osaa soveltaa tietojaan käytäntöön sointusoittimella säestämisessä
- on saanut valmiuksia analysoida kokonaisia tonaalisia sävellyksiä ja ymmärtää sävelteoksen muodon merkityksen
- on syventänyt oman musiikinlajinsa eri aikakausien tyylien ja musiikkikulttuurien tuntemusta sekä oman instrumentin historiaa
- osaa soveltaa tyylintuntemusta musisoinnissa

Musiikkiopistotason instrumenttiopinnot suoritettuaan oppilas
- hallitsee oman pääinstrumenttinsa tekniikan niin, että pystyy soittamaan musiikkiopistotason päättötutkinnon ohjelmiston ilman suuria teknisiä rajoitteita
- pystyy toimimaan oman musiikinalansa esittäjänä niin solistina kuin yhtyeen jäsenenäkin
- on omaksunut ja harjaantunut esittämään laajoja musiikillisia kokonaisuuksia
- on syventänyt kykyään musiikin tulkintaan ja musiikilliseen vuorovaikutukseen
Kansanmusiikin ja pop/jazzmusiikin opetukseen liitetään edellisten lisäksi myös se, että oppilas
- osaa tehdä sovituksia omista kappaleistaan ja soveltaa eri tyylejä improvisoinnissa sekä säveltäessä
- osaa tehdä kuulonvaraisesti ja nuotilla harmonioita kappaleisiin

Järjestäminen

Perustason päättötodistuksen suoritettuaan oppilas voi siirtyä opiskelemaan musiikkiopistotason opetussuunnitelman mukaisesti. Musiikkiopistotasoon on aikaa pääsääntöisesti neljä lukuvuotta ja se on aloitettava viimeistään sen vuoden uuden lukuvuoden alussa, jona täyttää 18 vuotta. Musiikkiopistotasolla oppilas on oikeutettu 60 minuutin opetusaikaan. Sivuinstrumentin opetusta annetaan pääsääntöisesti 30 minuuttia viikossa. Pääsääntöisesti pää- ja sivuinstrumentin opetus on yksilöopetusta. Instrumenttiopetus, musiikin perusteet ja yhteismusisointi rakentavat pohjan osaamiselle, jonka varaan itsenäinen musiikinharrastus sekä mahdolliset myöhemmät ammattiopinnot voivat rakentua. Musiikkiopistotason oppimäärä koostuu pääinstrumentin musiikkiopistotason päättösuorituksesta ja musiikin perusteiden musiikkiopistotason päättösuorituksista.

Opistotason musiikin perusteiden opetus sisältää seuraavat osa-alueet

    Musiikin peruskäsitteet ja nuottikirjoitus
    Rytmin luku- ja kirjoitustaito
    Melodian luku- ja kirjoitustaito
    Harmonia ja äänenkuljetus
    Musiikkianalyysi nuottikuvan tuella
    Musiikin historiallinen ja tyylillinen tuntemus

Musiikkiopistotasolla musiikin perusteiden kurssien yhteenlaskettu laajuus on 245 tuntia.
Harmonian kirjoittaminen ja musiikkianalyysi
105 tuntia
1. vuosi 60 min (46,55 tuntia)
2. vuosi 75 min/viikossa (58,45 tuntia)
Musiikkiopistotason säveltapailu (sisältään harmonian soiton)
105 tuntia
1. vuosi 60 min (46,55 tuntia)
2. vuosi 75 min/viikossa (58,45 tuntia)
Musiikin tuntemus
35 tuntia
45 min/viikossa yhden lukuvuoden ajan
Musiikin perusteiden perustason ja musiikkiopistotason sisällöt, opetuksen järjestäminen ja suoritukset vuoden SML:n vuoden 2005 musiikin perusteiden tasosuoritusten sisältöjen ja arvioinnin perusteiden pohjalta on kirjattu tarkasti OPS-liitteessä 3.

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Yleisellä osastolla on opiskeltava joko perustason tai musiikkiopistotason opintoja.

Järjestäminen
Oppilas siirtyy yleiselle osastolle sen vuoden alkavana uutena lukuvuotena, kun hän täyttää 18 vuotta, jos
-oppilas on juuri aloittanut opintonsa
-oppilas ei ole vielä saanut perustason oppimäärää suoritetuksi
-oppilas perustason päättötodistuksen suoritettuaan jatkaa perustason opintoja instrumentin vaihtamisen vuoksi
Ne oppilaat, jotka aloittavat musiikkiopistotason opiskelun yli 18-vuotiaana, opiskelevat yleisellä osastolla. Yleisellä osastolla opiskelun enimmäisaika on pääsääntöisesti viisi vuotta.

4.5 Avoin osasto
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Tavoitteiden ja sisältöjen suhteen noudatetaan avointa opetussuunnitelmaa, jossa on suositeltavaa noudattaa soveltuvin osin perustason sekä musiikkiopistotason tavoitteita ja sisältöjä.

Järjestäminen
Avoimen osaston opetusta pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan kaikissa pääaineissa ja musiikin perusteissa. Tämän osaston opetus on omakustanteista. Tälle osastolle valitaan opiskelemaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

4.6 Yhteissoitto
Tavoitteet
Yhteismusisoinnin tarkoitus on tuoda oppilaille musiikin iloa ja kohottaa opiskelumotivaatiota. Yhteismusisointi tukee instrumenttiopintoja. Yhteismusisoinnin opetuksessa painottuu myös ryhmän jäsenten sosiaalisten taitojen ja keskinäisten vuorovaikutuksen kehittäminen.

Keskeiset sisällöt
Ohjelmiston valinnassa huomioidaan kokoonpanolle luontaiset sävellykset, oppilaiden soittotaso ja paikalliset näkökulmat, kuten alueen kulttuuritoiminnan haasteet.

Järjestäminen
Yhteismusisointi pyritään sisällyttämään opiskeluun koko opiskelun ajan siitä lähtien, kun instrumentin käsittelytaito sen mahdollistaa. Yhteismusisoinnin opetuksen toteuttamistavat ovat suhteessa oppilaan ikään ja instrumenttitaitojen tasoon. Velvollisuutta osallistua yhteissoittoon, kuorolauluun ja säestystehtäviin voidaan täydentää vastaavalla toiminnalla oppilaitoksen ulkopuolella.

Yhteissoittoa järjestetään mahdollisuuksien mukaan seuraavissa kokoonpanoissa:
*Pop-jazzbändi ja etnobändi
*Junioriorkesteri, jousiorkesteri, puhallinorkesteri ja sinfoniaorkesteri
*Kuoro/lauluryhmä
*Kamarimusiikkiryhmät eri pääaineissa, piano-oppilaat säestäjinä

Tavoitteet, keskeiset sisällöt ja järjestäminen
Esiintymiskoulutuksen tavoitteena on luonteva, vapautunut suhde musiikin esittämiseen ja hyvä itsetunto. Sisällössä kiinnitetään huomiota esiintymisjännityksen ja esiintymiseen mahdollisesti liittyvien muiden ongelmien hallintaan ja käsittelyyn. Esiintyminen alkaa samalla hetkellä kuin koko opiskelu ja etenee taitojen karttumisen myötä yhä vaativampiin yhteyksiin. Oppilas on velvollinen esiintymään oppilaitoksen järjestämissä oppilaskonserteissa ja muissa tilaisuuksissa.

4.8 Valinnaiskurssit
Valinnaiskurssien tarkoitus on tukea oppilaan musiikillista kehitystä.

4.8.1 Vapaa säestys
Tavoitteet, keskeiset sisällöt ja järjestäminen

Tavoitteena on, että oppilas vapautuu nuottikuvaan sidotusta soittamisesta, oppii ymmärtämään musiikin teorian ja käytännön yhteenkuuluvuutta, selviytyy käytännön säestystilanteista, rohkaistuu soittamaan kuulonvaraisesti ja toteuttamaan omia musiikillisia ideoitaan. Vapaa säestyksessä perehdytään kolmi-, neli- ja viisisointurakenteisiin sekä sointujen erilaisiin merkintätapoihin. Samoin harjoitellaan soinnuttamista, transponointia ja improvisointia. Tutustutaan länsimaisen musiikin tavallisimpiin sointukaavoihin ja muotorakenteisiin sekä tutustutaan tavallisimpiin säestystapoihin. Lisäksi totutellaan käyttämään instrumenttia vapaaseen itseilmaisuun ja tutustutaan eri musiikkikulttuureihin. Vapaa säestyksen opetusta tarjotaan mahdollisuuksien mukaan pianon ja kitaran soitossa. Opetus on yksilöopetusta ja tarkoitettu kaikille opiston oppilaille. Oppilaat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

4.8.2 Sävellys ja musiikin teknologia
Tavoitteet, keskeiset sisällöt ja järjestäminen

Musiikin teknologian ja sävellyksen opetuksessa on tavoitteena tutustuttaa oppilas käyttämään tietokonetta välineenä oman musiikin tuottamisessa. Sävellyksen opetuksessa tavoitteena on rohkaista oppilasta luovuuteen ja hyödyntämään hänen omia musiikillisia ideoitaan. Keskeisenä sisältönä on opettaa oppilaita käyttämään eri tietokoneohjelmia säveltämisessä sekä ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään improvisoiden ja säveltäen. Opetusta tarjotaan mahdollisuuksien mukaan 45 minuuttia viikossa ja pääasiassa ryhmäopetuksena. Opetus on tarkoitettu kaikille opiston oppilaille. Oppilaat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

4.8.3. Improvisointi

Tavoitteet, keskeiset sisällöt ja järjestäminen
Improvisoinnissa on tavoitteena, että oppilas oppii muuntelemaan ja tuottamaan melodioita sekä harmoniasoittimilla myös soinnuttamaan luovasti. Tarkoitus on syventää eri musiikkityylien tuntemusta improvisoinnin avulla. Kuulonvarainen soittaminen on tärkein väline.

4.9 Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen

Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely.

5.1 Arvioinnin tehtävät

Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arvioinnin tulee tukea oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Oppilaalle on tiedotettava seuraavista arvioinnin periaatteista: arvioinnin tehtävät ja kohteet, arvosana-asteikot ja arviointikriteerit, arvosanan korottaminen, opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset, arvioinnin oikaiseminen ja päättötodistuksen sisältö.

5.2 Tasosuoritusarviointi

Tasosuorituksilla luodaan opetukseen tavoitteita ja opitaan hallitsemaan kokonaisuuksia sekä seurataan oppilaan kehitystä. Instrumenttiopetuksen ja musiikin perusteiden kursseissa noudatetaan Suomen musiikkioppilaitosten liiton hyväksymiä tasosuoritusten sisältöjä ja arvioinnin perusteita. Rytmimusiikin instrumenteissa noudatetaan Pop & jazz -konservatorion viimeksi laadittuja tasosuoritusvaatimuksia, kunnes SML on määritellyt omat rytmimusiikin tasosuoritusvaatimuksensa. Opisto ottaa vastaan myös opiston ulkopuolisten opiskelijoiden tasosuorituksia.

Tasosuorituksesta tehdään pöytäkirja. Instrumentin, laulun ja musiikin perusteiden suulliset tasosuoritukset arvioi lautakunta, jonka kokoonpano perustason päättösuorituksissa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, musiikkiopistotason päättösuorituksissa puheenjohtaja ja kolme jäsentä. Lisäksi oma opettaja osallistuu eräisiin päättösuoritusten tiettyjen osioiden arviointiin. Niistä säädetään tarkemmin Panula-opiston päättösuoritusten arviointikriteereissä (OPS-liitteessä 2). Oppilas osallistuu päättösuorituksen arviointiin itsearviointina.

Tasosuoritukset voidaan järjestää myös konserttina.
Musiikin perusteissa opettaja arvioi itse muut kuin päättösuoritukset. Päättösuoritusten arvioitsijoita tulee olla vähintään kaksi, joilla tulee olla opetuskokemusta musiikin perusteissa.
Perustaso 1-2, instrumenttiopetus ja perustaso 1, laulu

Suoritettu / uusittava
Lisäksi lautakunta antaa kirjalliseen arvion, jossa sisältää positiivisia huomioita ja kehittämiskohteita. Niiden määrää ei ole rajattu, vaan lautakunta laatii arvion puheenjohtajan johdolla. Puheenjohtaja käy lautakunnan kanssa arviointikeskustelun, jonka jonka päätteeksi annetaan suullinen palaute, joka tiivistetään kirjalliseen arvioon. Arvioinnissa kiinnitetään huomioita seuraaviin asioihin:

INSTRUMENTIN HALLINTA
• soittoasento
• tekninen valmius
• sävelpuhtaus
• äänen laatu
• instrumenttikohtaiset erityisvaatimukset

MUSIIKILLINEN AJATTELU JA ILMAISU
• yleisvaikutelma
• tulkinta
• rytmin käsittely

YHTEISMUSISOINNIN PERUSTAIDOT
• yhteissoitto

Perustason päättökurssi (perustaso 3, laulussa pt 2) ja musiikkiopistotason päättösuoritus, instrumenttiopetus
Ohjelmisto 1-5, uusittava
Prima vista suoritettu/uusittava
asteikot suoritettu/uusittava
erinomainen 5
kiitettävä 4
hyvä 3
tyydyttävä 2
hyväksytty 1
uusittava

Perustason päättötodistukseen ja musiikkiopistotason päättötodistuksiin tulee yksi arvosana (pt 3, musiikiopistotason päättökurssi), joka määräytyy kokonaan ohjelmistosta. Primavistan ja asteikkojen suoritettu-merkintä tulee alle. Päättösuorituksista annetaan myös sanallinen palaute.

Asteikkojen ja prima vista –tehtävän suoritustavat, kolme vaihtoehtoa. Opettaja ilmoittaa kansliaan ajoissa, miten suoritus toteutetaan.
1) tasosuorituksen yhteydessä
2) molemmat samalla kertaa omana ajankohtanaan erillään ohjelmiston suorituksesta
3) asteikot omana ajankohtanaan erillään, ohjelmisto + prima vista omanaan
Asteikkojen (prima vista –tehtävän, ja mahdollisen vapaan säestyksen tehtävän) ajankohta ja arvioitsija
Opettaja valitsee osan asteikoista soitettavaksi viikkoa ennen suoritusta. Vaihtoehdoissa 2) ja 3) yksi kollega kuuntelee opettajan kanssa. Vaihtoehdossa 1) lautakunta kuuntelee. Opettaja täyttää suorituslomakkeen. Arvioiva opettaja allekirjoittaa suorituslomakkeen.

Perustaso 1 ja 2, musiikin perusteet
suoritettu/uusittava
suoritettu/uusittava

Suoritetun arvosanan saaminen edellyttää, että oppiaineksesta hallitaan vähintään puolet.

Musiikin perusteissa perustason päättökurssin ja musiikin historiallinen ja tyylillinen tuntemus –kurssien päätteeksi suoritetaan perustason päättösuorituksen seuraavat osasuoritukset SML:n musiikin perusteiden tasosuoritusten sisältöjen ja arvioinnin perusteiden mukaisesti.
    musiikin peruskäsitteet ja musiikkianalyysi (1-5, uusittava)
    säveltapailu (1-5, uusittava)
    musiikin historiallinen ja tyylillinen tuntemus (suoritettu, uusittava)

Musiikkiopistotason musiikin perusteiden päättösuoritukset
1. Harmonian kirjoittaminen ja musiikkianalyysi (1-5, uusittava)
2. Säveltapailu (sisältään harmonian soiton) (1-5, uusittava)

3. Musiikin tuntemus suoritettu/uusittava

Yhteismusisoinnista ja valinnaisista kursseista annetaan osallistumismerkintä, jota voidaan käyttää myös sanallisessa arviossa.

Tasosuoritukset voidaan uusia kerran. Instrumenttiopetuksessa suorituksesta voidaan uusia erikseen asteikot, prima vista ja ohjelmisto. Uusinta on suoritettava viimeistään suoritusajankohtaa seuraavan lukukauden aikana. Musiikin perusteissa uusinta on suoritettava viimeistään suoritusajankohtaa seuraavan lukuvuoden aikana.

Arvioinnin oikaisua voi hakea kirjallisesti arvioinnin tehneeltä lautakunnalta tai arvioitsijoilta.

Panula-opiston arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit musiikin perustason päättöarvioinnissa on selostettu OPS-LIITTEESSÄ 2. (Kriteerit on laadittu seuraavan asiakirjan pohjalta: SML: Taiteen perusopetus / musiikin laaja oppimäärä. Oppilasarvioinnin tukimateriaalia. Luonnos, työryhmä 12.12.2005)

5.3 Edistymisen seuranta

Oppilaan edistyminen instrumenttitaidoissa arvioidaan lukukausittain kirjallisella arvioinnilla, joka kirjataan oppilaalle jaettavaan lomakkeeseen. Oppilas harjoittaa myös itsearviointia tässä yhteydessä. Oppilaan esiintymiset opiston tilaisuuksissa kirjataan palautelomakkeeseen.

Musiikin perusteissa oppilaan edistyminen arvioidaan numeraalisesti lukuvuosittain arvosana-asteikolla 1-5. Arvioinnin kohteita ovat oppilaan työskentelytaidot ja kehityskaari. MUPE:n edistymisen seurannan numeroarvioinnin arviointikriteerit ovat OPS-liitteessä 2.

Panula-opistossa voidaan lukea hyväksi muissa musiikkiopistoissa suoritetut tavoitteiltaan ja sisällöiltään samankaltaiset kurssisuoritukset. Päätöksen hyväksilukemisesta tekee rehtori. Opiskelijalla on oikeus lukea lukiossa hyväkseen Panula-opistossa suoritettuja kursseja Suupohjan lukioiden kanssa tehdyn sopimuksen mukaan.

Oppilaitoksessa opiskelusta annetaan pyydettäessä opiskelutodistus, jossa käyvät ilmi opiskeluaika ja opinnot sekä suoritetut opinnot. Musiikin laajan oppimäärän musiikin perustason ja musiikkiopistotason hyväksytyistä suorituksista annetaan päättötodistus opetushallituksen opetussuunnitelman perusteissa määräämien sisältöjen mukaisesti. Perus- ja musiikkiopistotason päättötodistus voidaan antaa myös yleisen ja avoimen osaston oppilaalle sekä sellaiselle opiston ulkopuoliselle henkilölle, joka on suorittanut todistukseen vaadittavat suoritukset musiikkiopistossa tai jonka suoritukset rehtori hyväksyy.

Oppilaaksi ottamisesta ja sen perusteista päättää rehtori opettajakuntaa kuultuaan. Perustasolle, musiikkiopistotasolle ja yleiselle osastolle saa opinto-oikeuden pääasiassa vain valintakokeen kautta. Ilman valintakoetta voidaan hyväksyä opiskelemaan vain, jos oppilas on jo suorittanut ko. pääaineesta tasosuorituksen toisessa musiikkioppilaitoksessa. Pyrkijän kykyjä ottaa vastaan opetusta tutkitaan testein, jotka liittyvät auditiivisen strukturoinnin kykyihin, kuten sävelkorkeuden ja -keston erottamiskykyyn ja musiikkimuistiin. Musiikkileikkikouluun, soitinvalmennukseen ja avoimelle osastolle voidaan ottaa ilman pääsykoetta.

Oppilaan poissaolo tunneilta ilman hyväksyttävää syytä tai sitä etukäteen ilmoittamatta voi johtaa rehtorin kirjalliseen varoitukseen. Rehtori voi oppilaan opettajia kuultuaan myös evätä oppilaan opinto-oikeuden, mikäli käy ilmeiseksi, ettei hänellä ole edellytyksiä opintojen suorittamiseen kohtuullisessa ajassa. Panula-opiston oppilaan toimintaohjeessa (OPS-liite 4) määrätään tarkemmin opintojen aloittamisesta, opintoja koskevista ilmoituksista ja opintojen kulusta sekä oppilaan velvollisuuksista.

Panula-opisto pyrkii siihen, että opettajien ja kunkin oppilaan kodin välillä vallitsi toimiva, luottamuksellinen suhde, joka ehkäisee väärinkäsitykset ja ongelmatilanteet sekä auttaa löytämään sopivin tapa hoitaa opiskelu sujuvasti.

Panula-opiston toiminnan tueksi on perustettu kannatusyhdistys, jonka tarkoituksena on toimia linkkinä vanhempiin ja tukea eri tavalla Panula-opiston opetustoimintaa.

Oppilaitos pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan toimimaan yhteistyössä Suupohjan oppilaitosten ja muun kulttuurielämän kanssa sekä Suomen muiden musiikkioppilaitosten kanssa. Opetusta voidaan integroida muiden taiteenalojen, esim. näyttämötaiteen kanssa.

Panula-opisto tarjoaa lukukausittain oppilaskonsertteja, päätöskonsertteja, teemakonsertteja sekä muita musiikkiprojekteja.

Oppilaitoksen toiminnan ulkoisella ja sisäisellä arvioinnilla pyritään opetuksen jatkuvaan kehittämiseen. Opetuksen kehittämistä toteutetaan seuraavasti:
-musiikkiopiston opettajakunta keskustelee lukuvuosittain opetuksen tavoitteista ja painopistealueista, seuraavat tavoitteiden toteutumista ja tekevät ehdotuksia opetussuunnitelman kehittämiseksi
-opettajan ja rehtorin välisissä keskusteluissa luodaan puitteet opetuksen toteuttamiseen ja oppilaiden tuntijakoon sekä seurataan asetettujen tavoitteiden toteutumista
-oppilaille ja heidän vanhemmilleen tarjotaan tilaisuus esittää arviointia toiminnan onnistumisesta ja ideoita sen kehittämiseksi
- Panula-opiston itsearviointi tukeutuu myös Kauhajoen kaupungin sivistysosaston arviointistrategiaan 2005.