Polku: / Palvelut / Asuminen ja rakentaminen / Kaavoitus

Kaavoituksen avulla hyvää elinympäristöä

Kaavoittaminen on maankäytön suunnittelua, jonka tavoitteena on varmistaa hyvän elinympäristön rakentaminen. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta. Kauhajoella kaavat valmistelee maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuen teknisen osaston kaavoituksen vastuualue teknisen lautakunnan alaisuudessa. Kaavat hyväksyy kaupunginhallituksen esityksestä kaupunginvaltuusto.

Kaavoittaminen on usein erilaisten intressien ja ristiriitojen yhteensovittamista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, jotta eri mielipiteet tulisivat esille kaavoituksessa. Osallisia ovat kaikki ne henkilöt ja yhteisöt, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.

Kuntien maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon lain lisäksi mm. valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet sekä maakuntakaava.

Maankäyttö- ja rakennuslaki, valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet sekä maakuntakaava ovat nähtävissä Internetissä.

Maisema-arkkitehti, yhdyskuntasuunnittelun maisteri Marketta Nummijärvi aloitti Kauhajoen kaavoittajan virassa 2.1.2012. Hänen toimenkuvansa kattaa maankäyttöön liittyvät asiat, mm. yleis- ja asemakaavoituksen sekä maankäyttöä koskeviin lausuntopyyntöihin vastaamisen.

Kauhajoella on käynnissä laaja osayleiskaavatyö

Luonnos- ja ehdotusvaiheessa olevat kaavat löytyvät sivulta Vireillä olevat kaavat. Asemakaavoitettavana olevat ja lähiaikoina kaavoitettavaksi tulevat alueet on merkitty kaavoitusohjelmaan.

Kauhajoella on vireillä laaja osayleiskaavatyö, jonka ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Suunnittelussa tarvittavia selvityksiä on laadittu mm. luontoarvoista, maisemasta, muinaismuistoista ja rakennetusta ympäristöstä, liikenteen melualueista ja liikennemääristä. Kaavoituksen tarpeita on mietitty teemaryhmissä, joissa on ollut edustettuina viranhaltijoita, luottamusmiehiä, intressiryhmien edustajia ja muita kuntalaisia. Teemaryhmien pohdintojen ja esiselvitysten pohjalta muodostettiin tavoitteet maankäytön kehittämiselle helmikuussa 2012. Tavoitteiden pohjalta luonnosteltuja rakennemallivaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioitiin teemaryhmissä. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä, ja sitä muokattiin lausuntojen pohjalta. Ehdotus on ollut nähtävillä vuoden 2015 aikana ja muokattu ehdotus vuoden 2017 alussa.

 Maankäytön suunnittelun tavoitteet on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa

Alueiden käytön ja rakentamisen järjestämisessä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

Lain mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää:

  1. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista;
  2. yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta ja riittävän asuntotuotannon edellytyksiä,
  3. rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista;
  4. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä;
  5. ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä;
  6. luonnonvarojen säästeliästä käyttöä;
  7. yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista;
  8. yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta;
  9. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä;
  10. palvelujen saatavuutta; sekä
  11. liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä.
Maakuntakaava tulee ottaa huomioon yleiskaavoituksessa

Maakuntaliitto laatii maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja alueellisen kehittämisohjelman, joiden avulla edistetään valtakunnallisten ja maakunnallisten yhdyskuntarakenteen kehittämisen tarpeiden toteutumista.

Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.

Maakuntakaavan merkinnät tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa.

Yleiskaava ohjaa maankäyttöä yleispiirteisesti

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Lain mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

  1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
  2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
  3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
  4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
  5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
  6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
  7. ympäristöhaittojen vähentäminen;
  8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä
  9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Asemakaavan tarkoitus

Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

Asemakaavan avulla luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Lain mukaan rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.